Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Olen Jessen kanssa samoilla linjoilla sähkönkulutuksen suhteen. Ydinvoiman alasajoa en kuitenkaan kannata, kuten Jesse ilmeisesti, koska siinä ei ole mitään järkeä. Jos taas jotkut haluavat tehdä riskisijoituksia ydinvoimaan, niin mikäpä siinä.
Jesse hyvä, voisitko selventää. Kannatatko kaiken ydinvoiman alasajoa Suomessa vai pohdiskeletko pelkästään sitä, rakennetaanko Fennovoiman voimala vai ei.
Valtiohan ei osallistu Fennovoiman voimalan rakentamiseen, joten tavallisten pulliaisten vaikutusmahdollisuus on vain osallistua tai olla osallistumatta ko. hankkeen rahoitukseen.
Minun puolesta Fennovoimalahanke voidaan totetuttaa, jos laitoksen turvallisuus on ok. Jos hankkeen rahoittajat päättävät toteutuksesta ja se osoittautuu myöhemmin kannattamattomaksi, niin mikäpä siinä. Tämä on vapaa maa ja rahansa saa jokainen käyttää miten lystää.
Jesse hyvä, Suomi, kuten muukin maailma kylläkin elää pääosin muulla, kuin energiantuotannolla. Energiaahan Suomi tuo moninkertaisen määrän vientiin verrattuna. Voidaan tietysti ajatella, että ajetaan tehtaat alas ja eletään säästyneen sähkön ulkomaanmyynnillä. Leipä vaan käy siinä hommassa hyvin kapeaksi, vaikka kaikki metsät ja pääosa turvetuotannosta jahettaisiin sähköksi ja myytäsiin. Suurmetsänomistajat ehkä jotenkin tällä mallilla pärjäsivät. Lopulle kansaa tulisi ankeat ajat.
Kunnossa olevien ydinvoimaloiden alasajolla ei kyllä ole mitään järkeä. Veikkaan että Saksa joutuu pyörtämään päätöksensä, kuten Ruotsissakin tapahtui.
Mitä Suomeen tulee, tuontia ja käytöstä poistuvia hiili- ja ydinvoimaloita korvaamaan tarvitaan uusia voimaloita. Vesivoimaa ei hirveästi voida lisätä, tuulivoima ja sen tarvitsema säätö/varavoima tulee liian kalliiksi, joten ainoat järkevät vaihtoehdot ovat ydin-, hiili-, turve- ja puuenergia.
VTT teki vuonna 2007 ennusteen Suomen energiankulutuksesta vuosille 2010 – 2030. Ko. ennusteen mukaan Suomen sähköntuotannon on ennustettu nousevan vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä noin 6 %. Ko. ennusteen mukaan paperiteollisuuden sähkön kulutus laskisi samassa ajassa n. 10 %. Muistaakseni VTT sai julkisuudessa pyyhkeitä nimenomaan tästä paperiteollisuuden alenevan trendin ennustamisesta.
Ko. ennusteen jälkeen on tapahtunut paljon seikkoja, jotka hidastavat talouskasvua ja vähentävät sähkön tarvetta (viittaan tässä Juha Vanhasen esitykseen Talouselämä-lehdessä). On hyvinkin mahdollista, että sähkönkulutus voi lähteä jopa lasku-uralle.
On joka tapauksessa selvää, että uutta sähköntuotantoa pitää rakentaa. Jos puuenergia pystyy korvaamaan valtaosan tarpeesta, on se merkki siitä, että olemme taantuvan kasvun uralla eli tuhon tiellä. Tätä en metsänomistajanakaan kuitenkaan toivo. Vaikka puuhiilloksen lämpö tuntuukin miellyttävältä, ei sillä suurta joukkoa pysty elättämään.
Kreikkaankin kultakaivoksista tulevat ainakin työpaikat. Eli Kreikkakin hyötyy. Haittojakin kaivoksista, kuten muustakin ihmisen toiminnata aina on. Jos haitat ovat hyötyjä suuremmat, ei kaivoksiakaan kanata Kreikkaan perustaa.
Minua kyllä närästää Vihreiden asenne kaivos- ja turveasioissa. Heillä pitäisi olla edellytykset laajempaan näkemykseen. Tuijottavat nyt vain paikallisia haitoja, unohtaen hyödyt ja haitat muissa maissa. Esim. kivihiillen louhinta, jota Vihreät suosivat, tappaa runsaasti kaivosmiehiä ulkomailla, mutta Vihreille sillä ei ole mitään merkitystä.
Toinen esimerkki on tämä Talvivaaran uraani, jonka erottaminen ei lisää yhtään kaivostoimintaa. Vataavan uraanimäärän louhinta ulkomailla tappaisi muutaman kaivosmiehen, mutta ei silläkään ole Vihreiden mielestä merkitystä. Uraanin osalta olisi myös otettava huomioon, että uraanihan on selvästi vähemmän haitallinen aine, kuin kaivostoiminnassa aina ilmaan vapautuva hienojakoinen kvartsipöly, joka aiheutaa silikoosia ja keuhkosyöpää. Kiinassakin kuolee joka vuosi erittäin tuskalisesti (tukehtumalla) 20.000 ihmistä hienojakoisen kvarstin aiheuttamiin sairauksiin.
Politiikka ja ihmisen järki ei tunnetusti sovi samaan päähän. Tästä on hyvä esimerkki ydinedergia. Yksi säteilysairauteen kuollut henkilö on poliittiselta painoarvltaan merkittävämpi, kuin 10.000 kvarsipölyyn kuollutta ihmistä.
Jessekin näyttää kuuluvan niihin henkilöihin, jotka ajattelevat, että metsästä voi saada tiliä vain puuta myymällä.
Itse ajattelin kylläkin kuitata hyvässä kasvussa olevasta kuusikostani viimeisen tilin myymällä tilan s-polvenvaihdoskaupalla potentiaaliselle jatkajalle.
Metsätilathan koostuvat useista, eri kasvuvaiheessa olevista kuvioista, joista jokaista voi pitää eräänlaisena pankkitilinä. Tilin perustamisvaiheessa tilille laitetaan rahaa (istutus) ja kasvatusvaiheessa nostetaan harvennustuloja sekä lopussa tyhjätään tili sekä perustetaan uusi. Jokaista tiliä (kuviota) ei yksi omistaja ehdi tyhjäämään, eikä ole tarkoituskaan. Kun on useita kuvioita eri kasvatusvaiheessa, niin rahaakin tulee melko tasaisesti. Kun vielä lisäksi kuviot ovat pääosin kuusta ja mäntyä, tulee koko tilalta rahaa/vuosi enemmän, kuin haavasta.
Hätäset miehet tietysti suosii lyhyitä tilivälejä, jolloin tilin koolla ei ole niin nöpön nuukaa. Kaikista hätäisimmät kiiruhtavat heti tilipäivänä pankkiin ja nostavat kaikki rahansa patjan alle ”turvaan”. Minulle metsänomistajana on mukavampi pitää puurahani reippaasti kasvavassa kuusikuviossa, kuin huonosti kannattavalla pankkitilillä. Patjanalusesta puhumattakaan.
Jesse tekee tiliä haavallaan 20 vuoden välein runkopuusta 4500 € ja latvusmassasta rohkeasti arvioiden 500 €/ha, eli 60 vuoden aikana 15.000€. Kuusella saisi samana aikana 24000 €. Jesse mieluummin kuitaa haavasta 15000 € kuin kuusesta 24000 €. Ehkä haapaeurot tuoksuvat paremmalle, kuin kuusieurot.
Arvioni perustuu peltoon istutetun kuusen nopeaan kasvuun. 10 vuotta sitten istutettu kuusen taimikko on nyt n. 5 metristä. Rinnankorkeusikä on n. 6 vuotta ja kasvu nyt n. 60 – 70 cm/vuosi. Eli ylittää selvästi Tapion kasvukäyrät. Uskoisin, että tuotto voi olla arvioitua suurempikin.
Hintoina olen käyttänyt nykypäivän hintoja. Haapahan ei kannata Itä-Pirkanmaalla kasvattaa, koska haapatukille ei ole kysyntää. Pelkän kuidun kasvattamisessa ei taas ole mitään järkeä, jos tukkiakin pystyy hyvällä saannolla kasvattamaan.
Jesse kysyi, tiedänkö muuta puuta, joka tuottaisi 300 kiintoa/ha 20 vuoden aikana. Tarkoitti ilmeisesti Suomen oloissa. En ole asiaan kovin perehtynyt, mutta ehkä joku pajulaji voisi yltää ja ylittääkin ko. tuoton.
Havupuut eivät todennäköisesti yllä vastaavaan kuutiomääräiseen tuottoon/ha, kuin haapa. Itse kylläkin arvostan enemmän euroja kuin kuutioita, joten valintani reheville maapohjille on kuusi ja karummille mänty. Euromääräisissä tuotoissa mänty hakkaa haavan karuilla mailla ja kuusi rehevillä mailla mennen tullen.
Itselläni on meneillään ”kuusenkasvatuskoe” pellolle. Näyttää kasvavan ripeästi. Arvioisin, että on päätehakkuukelpoinen 60 vuodessa, jolloin kokonaistuotto on n. 24.000 €/ha, eli n. 400 €/ha/vuosi. Haavalla ko. tuottoon ei pääse.
Kysymys ketjun aloittajalle: Mistä päästä vallankumouksen pitäisi alkaa, puun ostajien vai tuottajien. Lehtipuun kysyntähän on vähäinen, joten hintakin on alakantissa. Miksi tuottaa lehtipuuta, kun ei sille ole kysyntää?
Itsekin olen kaupitellut suoria, oksattomia ja todennäköisesti lahottomia haapatukkeja, mutta huonolla menestyksellä. Myin ne sitten paperipuuksi hankintana. Ei silläkään ole paljon hintaa, mutta äkkiähän niitä kaataa ja pätkii, kun ovat valmiiksi ajo-uran vieressä. Alla on jo reippaasti kasvava kuusikko, jota haavat alkavat ahdistaan.
Metsässäni kasvaa liikaakin koivua. Vaikka se onkin hyvänlaatuista, aion määrätetoisesti vähentää sen osuutta, koska lehtipuun tuotto/ha on pienempi kuin havupuiden.