Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tanelille tiedoksi. Ellen lähde työmatkalle, niin lähden työpaikalle tai metsähommiin. Niihin on aina mentävä autolla. Eli luopuminen työmatkoista ei vähennä minun, eikä perheeni auton tarvetta pätkääkään.
On tietysti niitäkin perheitä, jotka pärjäisivät yhdelläkin autolla ellei olisi auton tarvetta työmatkoilla. Mielestäni on kuitenkin älytöntä, että km-korvaus määritetään suurimpien mahdollisten kustannusten mukaan kaikille. Itselläni auton kaikki kustannukset ovat alle 24 c/km. Tuntuu ruhtinaalliselta saada korvausta 45 c/km mukaan.
Monissa työpaikoissahan on luovuttu oman auton käytöstä työmatkoilla. Tilalle tarjotaan työnantajan sopimustoimittajan vuokra-autoa. Tulee muuten selvästi halvemmaksi työnantajalle. Suosittelen myös perheille, joilla on vähän työmatka-ajoa. Ei kannata ostaa toista autoa, vaan vuokrata auto perheen tilapäiskäyttöön sekä ajaa työmatkat omalla autolla.
Olen samoilla linjoilla Pihkanaaman kanssa. Päällys housuiksi vanhat farkut ja paidaksi vanha, ohut kauluspaita. Lyhyet kalsarit. Jalkaan saappaat (villasukat). Raivaushommissa en visiiriä käytä (silmälasit on riittänyt). Lippalakki + kuulosuojaimet.
Istutushommissa taimivakan valjaat voivat hiertää niskaa. Apuna kauluksen nosto pystyyn. Lämpöhalvauksen uhatessa hyppään järveen.
Uutena Sokolootani ostin, ja aina on lähtenyt. Mitään vikoja ei ole ollut. Työnantajan kamojakin on toisinaan ollut ylikin 200 kg (niistähän saa lisäkorvauksen). Todelliset kulut ovat olleet (pääman kuoletus + korot mukana) alle 24 c/km. Eli työmatkoista jää kulujen jälkeen verotonta tuloa vähitään 20 c/km.
En ymmärrä vetoomusta kahdesta autosta. Itse en pysty ajamaan kuin yhdellä kerrallaan. Lähes joka aamu tässä on lähdettävä joko työpaikalle, työmatkalle tai omiin hommiin (metsään). En tarvitse ajoihini kuin yhden auton.
Portimon mielestä kai km-korvaus pitäsi olla kaikille niin suuri, että siinä varaudutaan 6.000 €:n moottoriremonttiin. Harvallapa se moottori laukeaa. Eipä kai ole järkeä maksaa kaikille kilometrikorvausten yhteydessä korvaus mahdollisesta moottoriremontista.
Omassa tapauksessa siis 24 c/km on riittänyt kaikkiin kuluihin ja auton arvonalennukseen niin, että laskennallinen jäännösarvo on 7.000 €. Todellinen arvo lienee 13.000 €:n huitteissa, eli 24 c/km korvaus kattaisi kyllä 6.000 €:n moottoriremontinkin.
Katselin auton vuokrauksen hintoja. Esim. henkilöauto hintaan 39 €/vrk (sis 300 km) + bensat. Näillä hinnoillahan kannattaa vuokrata auto, jättää oma, kallis auto seisomaan ja veloittaa 45 c/km -korvaus. Syntyy pelkkää säästöä.
Nimimerkki aalto vastasikin vastauksessaan omaan kysymykseensä rikkidirektiiviin liittyen. Siis tulkitsen hänen vastauksensa näin :”jos täällä on maksavia asiakkaita, niin ei rikkidirektiivistä ole haittaa”. Niinpä, huomatkaa sana jos. Ainakin ne tahot, jotka ymmärtävät jotakin liiketoiminnasta ovat sitä mieltä, että kustannusten nousu lisää hintapaineita ja hintojen nousu vähentää asiakkaita ja asiakkaiden väheneminen vähentää tuotantoa sekä työpaikkoja. Ehkä niminerkillä aalto on uutta tietoa – ehkä olemme siirtymässä uuteen aikaan, jolloin kustannuksilla ei olekaan vaikutusta myytivolyymeihin.
Poliitikkojen pitäisi vähitellen huomata, että kansalaisille ja yrityksille hyödyttömien kustannusten lisääminen pitäsi heti lopettaa. Ne vain heikentävät etenkin Suomen kilpailukykyä.
Viimeisimpiä tällä saralla on ollut pakollisten metsäsuunnitelmien laatiminen kaikille metsätiloille energiapuun kestävyyden varmistamiseksi. Hintalappu Suomen osalta 600 – 700 miljoonaa. Uusiminen tietysti 10 vuoden välein. Eli vuotuiset kustannukset 60 – 70 miljoonaa + sitoutuneen pääoman korko. Eipä taideta energiapuuta edes myytävän ko. summalla/vuosi. Eli energiapuun hitaa pitäsi nostaa yli 2 -kertaiseksi, että kulut tulisi katettua.
Mitä tulee tähän rikkidirektiiviin, ei siinäkään ole mitään järkeä. Itämerellä on pienimmät ilman rikkidioksidipitoisuudet eli vaikutus kuolleisuuteen on pienin. Välimerellä on huomattavasti suuremmat pitoisuudet. Ankarammin rikkirajoitukset kohdistetaan kuitenkin Itämerelle. Yleensähän riskienhallinta toimet kohdistetaan niin, että saadaan suurin hyöty (esim. ihmishenkien säästö). Nyt ne kohdistetaan niin, että hyöty on mahdollisimman pieni.
Muita, tuottamattomia lisäkustannuksia, joita nyt kaavaillaan on typpipäästöjen rajoittaminen Itämerellä ja Kyllösen ajama auton käyttömaksumuutos ajomäärien mukaan. Kyllä niihinkin sadaan muutama miljardi uppoamaan hankintakuluina ja vuotuiset käyttökulut päälle. Täysin turhia kuluja siis. Toivottavasti seuraava hallitus lopettaa ko. kaavailut ja alkaa perkaamaan näitä turhia kuluja pois. Tässähän loppuu kansalaisilta kohta rahat.
Tarkistin sokolootani kulut 1.9.2013 mennessä. Ostettu 2.1.2009 hintaan 22700 (sisälsi 2 renkaat, lohko+sis tila lämm + kasko vuodeksi).
Kilometrit 147836
Polttoainetta ostettu 7227 l euroina 9150
Huollot, pesut, nesteet yms. 2698 €
Renkaat, vakuutukset, käyttömaksut, autopaikka 6400 €
Sitoutuneen pääoman korko 829 € (2 % korkokanta, edullinen laina)Yhteensä 19077 € eli em. kulut 12.9 c/km. Huomasin, että tulopuolella olinkin käyttänyt metsänomistajan aiempaa verovähennysarvoa 24c/km. Tälläkin ”tulolla” auton jäännösarvo on enää 7000 €. Eli em. mainittu kilometrikulut 35 c/km on pahasti yläkantissa.
Minusta kylläkin veroton kilometrikorvaus pitäisi määrittää selvästi nykyistä alemmaksi vastaamaan keskimääräisen auton kuluja. Jos on tarpeen ajaa paremmalla autolla, niin menköön ylimenevä osuus työnantajan piikkiin.
Joo huomasin itsekin, että edelliseen viestiini pääsi painovirhepaholainen. Toivottavasti asiayhteydestä kuitenkin selviää, mitä tarkoitin. Eli selvennykseksi, että olen vahvasti sitä mieltä, että rehevillä maapohjilla kuusi tuottaa pitkässä juoksussa paremmin, kuin haapa (tai koivu). Välillä kuitenkin voi olla paikallaan (ehkä n. 120 – 150 vuoden välein) korvata kuusi lehtipuulla.
Ainakin minä olen ”kuusi-uskovainen”, eli olen vahvasti sitä mieltä, että pitkässä juoksussa kuusi tuottaa rehevällä maapohjalla paremmin kuin kuusi. Toisaalta ”kuusi-uskoivaisten” kannatta pitää mielessä, kuten Juurikkalakin totesi Metsälehdessä askettäin, että usean kuusisukupolven kasvattaminen samalla paikalla lisää maannousemariskiä. Eli jossakin vaiheessa koivu (haapa) voi olla paikallaan.
Jessellä on kuitenkin hyväkin peruste haapakasvatukselleen, hän saa ainakin yhden tilin vielä eläessään haavikostaan, mutta moni ”kuusiuskovainen” jää nuolemaan näppejään. Jesse siis ajattelee, että parempi pienempi tili hänelle, kuin iso tili perilliseille.
Em. tavalla ajattelevia on metsänomistajissa paljonkin. Tämä on ymmärrettävää, jos ei ole perillisiä, mutta metsämaasta halutaan pitää kiinni hautaan asti. Itse kyllä olen ”kuusisuskovaisena” ajatellut myydä reippaasti kasvavat kuusikkoni sukupolvenvaihdoskaupalla lapselleni ja kuitata siitä hyvät rahat verottomana. Lisäksi ostaja kuitaa kohta kaupan jälkeen hyvät rahat kuusikosta ja nauttii alhaiseta myyntivoiton verosta (metsävähennys).
Kuuntelin eilen myös Metsäradiota. Jotenkin särähti korvaani toteamus, että metsän kasvu on saatu aikaan suurelta osin Valtion tuella.
Mielestäni Valtiolla ei ole varsinaiseti ”omaa” rahaa. Puukaupoista Valtio kyllä kerään selvästi enemmän rahaa, kuin palauttaa tukina takaisin. Eli tuet ovat metsämistajilta takaisin metsänomistajille Valtion kautta kierrätettävää rahaa.
Myös teollisuudessa osa Valtion keräämästä rahasta palautetaan ”kierrätysrahana” takaisin. Vaikea sanoa, kummalla osapuolella rahojen kierrätysprosentti on suurempi.