Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Fortumin kannalta ja osittain Valtionkin kannalta myyntihän on ok. Fortum voi hyvinkin pystä sijoittamaan saamansa rahat verkobisnestä kannattavampaa kohteeseen. Viimeinen myskykin, joka pahiten iski Forttumin verkkoona, osui ”sopivasti” kaupan jälkeen.
Jos Fortum saa myyntitulonsa tuottamaan paremmin, kuin verkkobisneksen, niin Valtion verotulot kasvavat. Eli tässä suhteessa myynti on ok.
Sen sijaan ostohomma meni pieleen, Kuten jo edellä nimimerkki ostaa ja myy totesi, niin Valtion olisi kannattanut ostaa Fortumin verkkobidnes, jonka tuotto on parempi kuin Valtion lainoistaan maksama korko. Lisäksi verkkobisneksen tuotto uusien omistajien osalta valuu veroparatiisiin, jolloin Valtiolle tulee tupla tappio. Bisneksen tuotto menee sivu suun ja verorahatkin jäävät saamatta. Typeryyden huippu.
Ammoisina aikoina pääosa ruoan tuotannosta syötiin itse. Eli alkuperäiskansat tuottivat ruokaa käytännössä itselleen. Nyt markkinoille. Onko markkinaehtoinen tuottaja enää alkuperäiskansaa?
Paljon parjataan EU:ta. Porotaloudelle oli onnenpotku. Markkinat kasvoivat ja samaan aikaan myös tukipolitiikka muuttui porotaloudelle edulliseksi. Poronlihan hinta oli 1980 hieman alle 4 €/kg ja vuonna 2008 hieman yli 8 €/kg. Lisäksi petokorvaukset ym. yhteiskunnan tuet ovat parantaneet porotalouden kannattavuutta (porokarjan määrää). Ehkä kestävyysvajeen nimissä voitaisiin hieman tukipuolesta nipistää.
Jos vain ammoisina aikoina olleet elinkeinot pitäisi hyväksyä, niin ihmispopulaatiokin pitäisi supistaa alle 1/10 osaan nykyisestä.
Mitä poronhoitoon tulee, niin tuskimpa ammoisna aikoina Lapissa oli läheskään niin paljon poroja kuin nyt. 1970-luvulla porokanta oli alhaisimmillaan reilut 100 000 yksilö ja nyt noin 250 000. Jos palattaisiin 1970-luvun kantoihin, niin tuskimpa luonto-ongelmia olisi.
Ympäristöministeriön aiheuttamat kustannukset eivät niinkään kohdistu kuntien tai Valtion virkakoneistoon, joten siltä puolelta on vaikea säästää. Suurimmat kustannukset Ympäristöministeriö on aiheuttanut yksityisille henkilöille ja yrityksille. Tässä hieman listaa:
– jätevesiasetus, investoinit 3 miljardia, kulut 100 … 200 M€/vuosi
– Durban sopimus kulut 100 M€/vuosi
– rikkidirektiiviin, ivestoinnit ??, kulut 500 M€/vuosi
– energiatodistukset, kulut 100 M€/vuosiVarmaan listaan löytyisi vielä lisää. Ympäristöministeriötä voi vain onnitella. On onnistunut aiheuttamaan jumalattomasti turhia kuluja kansalaisille, mutta on myös onnistunut ulkoistamaan ko. kulut yhteiskunnan budjettien ulkopuolelle, jolloin ne eivät näy Valtion kestävyysvajeessa. Näkyvät vain kansalaisten kestävyysvajeessa, mutta eihän se ole Valtion edustajien murhe.
Vai vakauttaa runsas kettukanta myyräkannan.
Käsittääkseni myyrät synnyttävät vain lämpimään vuodenaikaan. Eli myyräkannan pitäsi kaiken järjen mukaan huveta tasaisesti kevättä kohden. Tietysti myös kettujen, kun ravintokin vähenee. Eli kettuja on kyllä varaa metsästää melko paljon ainakin talvella. Parenpi ampua, kuin jättää nälkään kuolemaan.
Keväällä myyräkanta alkaa vahvistua nopeasti, mutta kettukanta ei voi vahvistua samaa tahtia. En usko, että Suomen oloissa pedoilla olisi myyräkantaan juurikaan vaikutusta. Sellaissa maissa, joissa myyrät lisääntyvät tasaisesti ympäri vuoden voi olla tilanne toinen. Suomeen pitäisi kehittää kettukanta, joka nukkuisi talviunta. Sellaisella pedolla olisikin jo merkitystä.
Tästä ketjussa väitetään, että kettu on tehokas myyrien tappaja ja vakautaa myyräkannan, ellei kettuja pyydettäisi liikaa. Joistakin viesteistä saa käsityksen, että Ilveskin tappaa myyriä ainakin jossain määrin, mutta tappaa etenkin kettuja.
Olisikohan myyräpopulaation kasvu Ilvesten syytä, kun syövät pirukkaat kettuja. Tässä olisikin monimutkainen yhtälö tutkijoille ratkottavaksi: Ilvesten ja kettujen keskinäisen vuorovaikutuksen merkitys myyräpopulaatioon. Ei muuta kuin apurahaa anomaan. Montako kettua syö ilves päivässä?
Samoilla linjoilla Jessen kanssa.
Pienempiä puuhapalstoja saisi verovähennysten osalta pois, jos elinkelpoisen tilan pinta-alaa nostettaisiin. Nykyään rajana on kai muutama hehtaari. Toisaalta pieneltäkin tilalta voidaan myydä jonakin vuonna kohtuullinen määrä puuta ja tällöin mm. istutuskulut pitäisi pystyä vähentämään verotuksessa. Hankala yhtälö. Ei kannata liikaa lähteä hienosäätämään.
Edellä pidettiin eräänä syynä metsänomistajien mahdollisesti kiristyvään verotukseen heidän esiintymisensä polleina omistajina. Ehkä jotkut tähän syyllistyvätkin. Mielestäni kuitenkaan polleina esiintymiseen ei verottajan pitäisi puuttua. Huviverohan poistettiin jo aikoja sitten. Kyllä sitä muutakin polleaa porukkaa tässä maassa on.
Mitä Timppa tarkoitat, että korkeasti verotettuja rahoja valuu puuhasteluun?. Tarkoitatko, että puun myyntivoiton korkeasti verotettuja rahoja valuu puuhasteluun, vai esim. palkkaveroja valuu metsäalan puuhasteluun. Jos tarkastellaan koko metsäalan verotusta ja puuhasteluun meniä verorahoja (turhia verovähennyksiä), niin metsäalan verot kyllä riittävät kattamaan reilusti ”puuhastelukulut”, eli muiden tulolähteiden veroja ei tarvita metsäalalla. Etenkin, kun otetaan huomioon metsäalan työllisyysvaikutukset, niin tulonsiirrot verojen kautta samalle alalle ovat mielestäni melko pienet verrattuna moneen muuhun alaan. Metsämiesten ei kyllä kannata tässä suhteessa ryhtyä liian kirkasotsaisiksi.
Metsäalan sukupolvenvaihdoksista aina porataan samaa mantraa. Mielestäni nykyinen systeemi on riittävän hyvä. Metsätilanhan voi myydä lähisukulaiselle verottomasti (76 % käyvästä hinnasta). Lisäetuna on ostajan saama metsävähennys. Eikö tämä riitä? Minulle ja tilani jatkajalle tämä kyllä riittää. Näillä mennään, eikä itketä vieläkin parempia etuja.
En ymmärrä tätä toistuvaa veivaamista metsäverotuksen suhteen. Jotkut tahot haluaisivat muutosta (kiristyvää verotusta), jotta metsiin sitoutunut ns. ”laiska raha” saataisiin liikkeelle. Metsät on kuitenkin joidenkin omistettava, joten yhtälö toteutuu vain, jos jostakin löytyy vieläkin laiskempaa rahaa, jolla uudessa tilanteessa ostettaisiin nykyiset omistajat ulos. Tällaista, vieläkin laiskempaa rahaa on ainakin pankkitileillä. Ehkä tarkoituksena on metsää välikappaleena käyttäen sada tämä vieläkin laiskempi raha liikkeelle. Toinen mahdollisuus on myydä metsät venäläisille. Venäjällä ehkä on vieläkin laiskempaa tai pesua odottavaa rahaa.
Perusongelma metsien suuhteen on, että puuta kasvaa huomattavasti yli nykyisen tarpeen. Verokikkaililla ei kulutusta hirveästi voi lisätä muualla kuin energiapuolella. Tämä tarkoittaisi sitä, että puun käyttöä energiapuolella pitäisi helpottaa verotuksesa, eikä kiristää. Tämä taas on valtionvarainministeriölle kauhistus (lue demareille). Demari on metsänomistajan pahin vihollinen.
Ehkä demarienkin kannattaisi huomata, että metsänomistajat ovat keskimääräistä pienempituloisia. Kiristyneen metsäverotuksen ansiosta tämä keskimääräisesti pienituloinen ryhmä maksaa nyt enemmän veroja, kuin vastaavantuloiset muut kansalaiset. Tämä on d-logiikan mukaan ok, koska metsänomistajat asuvat demareiden (ja vihreiden) mielestä väärässä paikassa eli maaseudulla.
Enenkuin puhutaan työturvallisuuslain mahdollisesta rikkomisesta, täytyy olla selvillä, onko Sini ollut työsuhteessa. Ellei työsuhdetta ole, ei käsittääkseni voi olla kysymyksessä työturvallisuuslain rikkominen.
Mitä taas tulee Greenpeacen laivan kapteenin vastuisiin, niin käsittääkseni hän on vastuussa vain laivalla tapahtuvasta toiminnasta. Ehkä myös laivan miehistöstä laivan ulkopuolellakin tapahtuvasta toiminnasta. Ellei Sini kuulunut laivan miehistöön, niin käsittääkseni kapteeni ei ollut Sinin kiipeilyn suhteen missään vastuussa.