Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Eole vieläkään saanut järkevää vastausta, miksi KEMERA-tuet pitäsi lopettaa. Metsäomistajathan ovat nyt kireästi verotettuja. Lisäksi metsänomistajat ovat keskimäärin penempitoisia, kuin muuta kansalaiset. Metsänomistajien kiristynyt verotus on johtanut siihen, että he maksavat tuloistaan enemmän veroja, kuin muut vastaavan tuloiset, metsää omistamattomat. Minusta on oikeus ja kohtuus, että osa metsänomistajien veroista palautuu aktiivisesti metsiään hoitaville.
On huomattava, että KEMERA-tukia myönnetään myös muihin kohteisiin, kuin nuoren metsän risusavottoihin. KEMERA-tukien saanti jonkin verran aktivoi metsien hoitoa. Paljon olen kuitenkin havainnut aluieta, joita ei hoideta tuista riippumatta. Kemeratuilla osa pelastuu. Osa kemeroista kuitenkin mennee sellaiseen metsänhoitoon, jolla puuston kasvun alkuvaiheessa nostetaan tiheällä kasvatuksella puuston laatua. Itse kuulun tähän kategoriaan. Minusta ko. työn tukemisessa ei ole mitään tuomittavaa.
TImpan ehdotukselle suunnatata KEMERA-tukia metsä-alan tutkimukseen en lämpene. Puuta myydään vuodessa 2 miljardilla. 1000 ukkoo tutkii, miten puu saadan kasvamaan paremmin. Eihän tässä ole mitään järkeä. Puun puun myyntituloihin verrattuna tutkimuspanokset ovat noin 10 %. Toinen mokoma tai enemmänkin tulee metsäalan hallinnosta. Millään teollisuusalalla ei taideta päästä samaan tutkimuspanokseen suhteessa liikevaihtoon.
Näihän se on, kuten nimimerkki kuusessa ollaan toteaa. Bienergiatuen ehdoista väännetään kättä. Puuenergian osalta tuki maksetaan toistaiseksi puun tuottajille. EU haluaisi, että tuki maksettaisiin energian tuottajille. Eli Suomessa Venäjäkin pääsisi epäsuorasti jaolle. Tätä kai KEMERA -tuen alasjoa vaativat haluavat.
KEMERA-tukien perustehan ei ole pelkästään metsänhoidollinen. Energiapuukaupassakin se on vain maksukanava, kun EU-sählingin takia ei muuta ole keksitty. Lisäksi teollisuuden painostuksesta on estetty tuen saanti yli 16 cm keskijäreyden alueille. Runkoja tietysti pitää poistaa riittävästi.
Itsellänikin on loppusuoralla energiapuusavotta alueella, jota pidin tähän asti tarkoituksella puuston laadun parantamiseksi ylitiheänä. Energiapuusavotan jäkeen jää kasvuisa ja laadukas metsä ja lämpötalousyrittäjäkin saa hyvää polttopuuta.
Päähäni ei mahdu, että tällaista, lähes 100 % kotimaiseen työhön perustuvaa toimintaa ei saisi tukea, kun saman aikaan pääosin ulkomaisilla vehkeillä tuotettua energiaa tuetaan 10 kertaa enemmän.
Muutoin tein viime kesänä boorilannoituksen n. 4.5 ha alueelle käsipelillä vakkalevityksenä 1500 kg. Lannoitesäkkejä kuskasin mm. vanhoilla puupyörärattailla. Hiki virtasi. Sain siihenkin Kemera-tukea. Tuliko suurikin synti tehtyä?
Ainakin minun kohdalla ei pidä paikkaansa, että pitäsiisn metsäni KEMERA-tukien toivossa huonossa kunnossa.
Voisinko saada järkevän selityksen, miksi KEMERA-tuista esim. energiapuusavotoissa pitäsi luopua. Jos vaikka verrataan tuulienergian tukia, niin sitä tuetaan tuotettua energiayksikköä kohden vähintään 10 kertaa enemmän, kuin metsäenergiaa.
Kun metsänomistajat ovat riittävän polleita poikia ja toitottavat, että kyllä me ilman tukia pärjätään, niin kyllä hallitusherrat pian kiittävät ja ottavat tuet pois sekä lisäävät vielä verotusta. Näin saadut rahat sitten panostetaan vaikka tuulivoimaan.
Tuulivoiman tuotantohan tehdään pääosin ulkomailta tuoduilla myllyillä. Metsäenergia pääosin kotimaisilla pannuilla ja työvoimalla. Ottakaa nyt järki käteen. Jos puun verotuksesta pieni osa palautetaan takaisin, niin ei siitä nyt kauheaa haloota pitäsi nostaa.
Metsuri motokuskin kanssa samoilla linjoilla. Kun moottorisaha-harvenuksen puut ajetaan ajokoneella tien varteen, niin tulee samalla ajourat moto-harvennusta varten paikoilleen.
Olen KarM:n viimeiseesä vastauksessa oleva tyypillinen metsänomistaja. Yritän maksimoida rajallisesta metsäpinta-alastani euromääräisen maksimi tuoton. Tähän tuloon tulee tietysti laskea mukaan hakkuutulot vähennettynä hoitokuluilla ja metsän ostoon sijoitetun pääoman korot siltä osin, kun ne kohdistuvat ostohetken puustoon. Tulopuolelle pitää tieitysti laskea myös metsätilan puuston arvon muutos, joka ainakin minun kohdalla on ainakin kaksinkertainen verrattuna toistaiseksi saamiini hakkuutuloihin.
Mennä vuosina nimimerkki Pöllö kovasti paiinotti koron merkitystä. En oikein päässyt selvyyteen hänen laskentaperusteistaan. Ei suostunut vastaamaan mm. siihen, pitääkö puun myynnin avulla kattaa myös maapohjaan sitoutuneen pääoman korko. Mielestäni ei ainakaan silloin, jos maan arvon nousu hoitaa homman.
Verrattuna muihin investointeihin, metsäkiinteistöt poikkeavat ainakin siinä, ettei investoinnin kohde kulu ainakaan hyvin hoidettuna, kuten rakennus tai kone. Ottakaa tämäkin huomioon.
Itselläni on melko paljon kuvioita, jotka ovat hieman liian tiheitä ja toisaalta niissä on mm. hirvien syömiä mäntyjä ym. huonompaa puustoa. Hyviä puita on sen verran, että toisaalta pienestä ylitiheydestä on ollut hyötynä parempien puiden vähäoksaisuus. Olen ensiharventanut (apuharventanut) hankintana itse moottorisahatyönä aluksi kuituna ja nyttemmin energiapuuna. Tavoitteena on saada seuraava harvennus siirtymään niin, että se tehdään koneellisesti ja tuottaa jo kohtuullisesti tukkia. Näyttää toimivan ainakin turhan rehevälle maalle istutetussa männikössä.
Nyt on meneillään ”apuharvennus” mänty/koivualueella. Puiden ikä 20 v, männyt 10 m. ja koivut 12 – 15 m. Osa männyistä hirvien tai myyrien vioittamia. Koneharvennuksena hyvien, kasvamaan jätettävien puiden valinta olisi vaikeaa. Nyt tulee hyvännäköinen alue, jossa koivu- ja mäntyalueet vuorottelevat.
Jos ensiharvennus on tarkoitus tehdä koneellisesti, niin sitten kannattaa metsä kasvattaa jo taimikkovaiheessa niin harvana, että koneellinen ensiharvennus tapahtuu vasta, kun puut ovat n. 15 m. pitkiä. Liian tiheän puuston ensiharvennus koneella tuottaa hirveää jälkeä. Sääliksi käy naapurin koneella harvennettua energiapuusavottaa.
Kannattavuuskriteereitä on ainakin kahdenlaisia. Toinen arvostaa korkeaa korkoa ja toinen mahdollisimman suurta euromääräistä tuottoa. Korkolaskelmaa sekoittaa puustoon sidotulle pääomalle laskettava korko. Jos haluaa mahdollisimman suurta korkoa, niin puustopääoma tulee pitää kohtuullisen pienenä. Jos taas mahdollisimman suurta tuottoa/ha, niin sitten kasvuisan puuston määrä pitää pitää suurempana. Itselläni tavoite on jälkimmäinen. Arvosta rahallista tuottoa enemmän, kuin korkoa. Pankista saa kyllä rahaa n. 2 % korolla, jos rahantarve yllättää. Jos puuston arvokasvu ylittää selvästi pankkikoron, niin miksi ottaa rahaa metsästä, kun pankista sen saa edullisemmin? Harvennukset tietysti pitää hoitaa ajallaan. Päätehakkuun lähestyessä kannattaa sitten pohtia, hakeeko rahaa pankista vai metsästä. Jos arvokasvu alittaa pankkikoron, niin sitten kannatta myös pohtia hakkuuta, koska nykykoroilla puusto on tällöin jo mahdollisesti yli-ikäistä.
Aina tämä sama aihe pulpahtaa pintaan. Minusta Kemera tuista ei pidä luopua niin kauan, kuin muutakin yritystoimitaa tuetaan. Miksi metsänomistajien pitäsi olla vain maksavana osapuolena, kun muut nauttivat tuista?
Edellä eräsnimimerkki väitti, että Valtio ottaa omansa takaisin, kun kemeratukihommien menoja ei saa vähentää verotuksessa. Tilanne on muuttunut. Kemeratuet ovat verotettavaa tuloa, ja ko. töiden kulutkin saa vähentää.
Itsekin muistan sen ajan, kun mummulassa lehmät ja lampaat laiduntivat metsässä. Monta kertaa hain karjaa metsästä lypsylle. Puutakaan ei myyty muistaakseni isovanhempien aikaan kuin yksi harvennus ja tuulenkaatoja.
Kun karja lähti joskus 70-luvun alkupuolella, alkoi metsäkin taimettua pienemmistäkin aukkopaikoista. Eli jatkuva kasvatus lähti liikkeelle, kun karja poistui kuvioista. Nyttemmin ko. metsät ovat jaksollisen kasvatuksen piirissä.
Laidunnuksesta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä jatkuvalle kasvatukselle ainakin puiden osalta. Karjaahan voisi tietysti yrittää kasvattaa jatkuvasti puiden kustannuksella. En suosittele.