Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Osaakohan nimim ”mehänpoika” keskustella muista kuin hirvistä, kun useampaan ketjuun sitä alkaa lisäämään. Kun verotuksesta oli kysymys, niin pian kai ehdottaa, että hirvistä aletaan periä veroa metsänomistajilta samaan tapaan, kuin autoista Kyllösen ajamana. Joka hirvelle seurantapanta ja maanomistajalle vero sen mukaan, kunka monta kilometriä hirvet hänen maillaan vaeltavat.
Kaskisenkin tehdas ajettiin alas hätiköiden. Lopetuksen jälkeen sellun keitto on ollut hyvin kannattavaa. Kemijärven koneet vietiin Kanadaan. Siellä niillä alettiin tehdä liukosellua. En osaa sanoa, kunka kannattavaa oli purkaa tehdas ja kasata uudelleen muualle.
Greenpeacen yksi slogani Lapin kiistoissa oli, ettei Lapin mäntyä saa laittaa sellukattilaan. No. viesti meni perille.
Kiistat tarkoittanevat Lapin metsäkiistan tyyppisiä, ulkomailta johdettuja agitaatioita, jotka osaltaan johtivat Kemijärven sellutehtaan lopettamiseen.
Poiitikot eivät kestä Ympäristöpolitiikan nimissä johdettuja poliittisia kampanjoita. Mieluummin nostavat kädet pystyyn ja antavat periksi, vaikka kansantalous siitä kärsisikin. Kemijärven sellutehtaan lopettaminen pienensi vientiä n. 100 miljoonaa €. Kyllä sitä vastaan saa kasvattaa poron poikineen, varsinkin, kun niitä on jo nyt liikaa.
Miksei saman tien lätkäistä veroksi vaikka 1000 €/ha tai enemmän, niin kenenkään ei tarvitsisi tehdä töitä. Elettäisiin kiinteistöverolla.
Ehkä jotkut ajattelevat näin: kiinteistöt rankalle verolle, kun ne eivät karkaa ulkomaille. Mitä siitä seuraisi. Kiinteistöjen arvo romahtaisi ja kohta suurin osa kiinteistöistä olisivat verovelkojen johdosta Valtion hallussa. Eli Valtio perisi itseltään kiinteistöveroa. Ehkä me silläkin elettäisiin.
Joulukuun luvut olivat metsäpulella hyvät. Liikevaihto kasvoi 6.2 %. Muu teollisuus tuli suunnilleen saman verran alas. Tästä on hyvä jatkaa.
Mesätulojen vero on välillä 0 – 40.000€/vuosi 30 %. Yli 40.000€ tuloista 32 %. Samat rajat, kuin muillakin pääomatuloilla. Hankintahakuut eivät vaikuta veroprosenttiin.
Hankintahakkuiden laskennalliset työkulut voi vähentää kuluina pääomatulosta eli vähentävät pääomatuloa. Jos tekee paljon hankintaa, osa laskennallisesta hankintatyön arvosta muutuu progressiivisesti verotettavaksi työtuloksi.
En kannata ajatuksia, että metsänomistajat pitäisi jotenkin jakaa eri kasteihin esim. verotuksessa sen mukaan, kuinka yrittäjämäistä heidän toimintansa on. Jotkut ilmeisesti kannattaa sitä, että yrittämäisenpi osuus metsänomistajista saisi Valtion taholta paremmat edut, kuin muut. Tämähän vain sekottaisi taas uudestaan mm. verotuskuvioita. Parempi pitää homma mahdollisimman yksinkertaisena.
Jos otetaan esim. osakesäästäjät. Jotkut osakepelurit harrastaa osakekauppaa omaan piikkiin päätyönään, eli toimivat yrittäjämäisesti. Jotkut taas harrastuksena. Samat säännöt kai on molemmille ryhmille ja hyvä niin.
Itse olen osa-aikainen metsätalousyrittäjä (”metsänomistaja”). Yleensäkin osa-aikainen työ ja ehkä myös yrittäjyys lisääntyy. Pitäisikö metsäalalla jostain kumman syystä joillakin apukeinoilla suosia kokopäiväisiä metsätalousyrittäjiä? Mielestäni ei. Tämä on vapaa maa. Säännöt pitää olla kaikille samat. Jollei näillä säännöillä pysty siirtymään kokopäiväiseksi yrittäjäksi, niin voi voi.
Tällaista, puun jalostukseen liittyvään tutkimukseen onkin syytä panostaa. Painopiste metsäalaan liityvässä tutkimuksessa pitäsi entistä tehokkaammin siirtää puun kasvatukseen liittyvistä tukimuksista puun hyötykäytön kehitämiseen. Mm. jatkuvan kasvatuksen tutmukset pitäisi heti lopettaa kannattamattomina.
Olen saanut kemeratukia pääasiassa pellon metsitykseen, ja boorilannoitukseen. Lisäksi pystykarsintaan. Vain vähän nuoren metsän kunnostukseen. Keskimäärin ehkä 500 €/vuosi. Nyt on meneillään enrgiapuuharvennus. Tukea voisin saada siitä n. 800 €. Eli aktiivisen metsänomistajan tuet lienevät vähintään 10 kertaa Timpan 50 € verrattuna. Muutoin 50 korvausta ei kai ole mahdollista edes saada on liian pieni. Käsiteltävä alue kai pitää olla vähintään 1 ha.
Aktiiviset metsänomistajat tietysti tekisivät suurelta osin hommat ilman tukiakin. Tähän tietysti Timppa vastaa, että silloinhan tuet ovat turhia. Maksakoot vain kiltisti veroja. Näinhän omaishoidon tukien maksujen suhteenkin jotkut ajattelevat. Miksi maksaa omaishoidon tukia, kun ei sitä hoidettavaa kuitenkaan laitokseen lähetetä.
Metsänomistajat tosiaan ovat huomattavin osin pienituloisia maaseudun eläkeläisiä. Muistaakseni bongasin tämän metsänomistajien pienituloisuuden suhteessa muuhun kansanosaan aineistosta, joka liittyi pari vuotta sitten käytyyn keskusteluun metsien kiinteistöverosta. Ehkä jopssakin asiaan liittyvässä mietinnössä oli ko. juttu.
On tietysti suurituloisiakin metsänomistajia, mutta keskiarvo ratkaisee.
Timppa oletko tosisaan edelleen sitä mieltä, että pienituloisilta metsänomistajilta pitäisi leikata KEMERA-tuet pois ja siirtää ko. varat suurituloisemmille metsäalan tutkijoille, joita on muutoinkin liikaa?