Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ei minunkaan metsänkasvatuksen tarkoitus ole tuottaa energiapuuta esim. päätehakkuun jäkeen vaikka rehevällä kuusille istutetuilla alueilla. Mutta minkäs teet, jos edellisen omistajan aikana on esim. istutettu mäntyjä liian rehevälle maalle hirvien syötäväksi. Ei sellaista aluetta ole syytä liian aikaisin harventaa kovin harvaksi. Tällä alueella olen paikannut alkuperäsitä virhettä kevyemmällä taimikkovaiheen harvennuksella. Nyt meneillään olevassa energiapuusavuotassa voi jäljelle jättää riittävästi hyvälaatuisia mäntyjä ja rauduskoivuja. Energiapuutakin tulee n 50 m3/ha, josta tuki on 350 €/ha.
Kuusikoita jeikä todennäköisesti muillakaan istutusaloja ei kannata kasvattaa energiapuuta ainakaan näillä hinnoilla. Omatoimisen hakkaajan pinna kiristyisi liikaa oksien karsinnassa. Ehkä koivuilla se voisi kannattaa, jos koivutukin hinta olisi parempi.
Eli kertauksena vielä: energiapuusavotta kannattaa pitää mielessä, jos jostain syystä on syntynyt liian tiheä taimikko tai nuori metsä. Kemera -tukien avulla ko. aloilta kannattaa sopivassa vaiheessa korjata talteen energiapuuta eikä jättää maahan maatumaan.
Verotuksen kiristyminen tietysti heikentää energiapuunkin tuottamisen kannattavuutta. Onneksi viime vuodestakin tuli tappiollinen, joten minulle vielä sopii jokusen vuoden tämä kiristyvä verotus.
Eipä tuo Timpan perustelu vakuuttanut. Kuten nim harrastelijakin totesi, ptää tarkastella kokonaisuuden järkevyyttä, eikä pelkästään (tukki)puun tuotantoa. Kokonaisuuteen kuuluu myös energiapuun tuotanto, kuljetus, haketus ja energiakäyttö sekä mm. hakekattilalaitosten rakentaminen ja vienti sekä kauppataseen vahvistaminen. Kivihiiliketju ei paljoa tuo lisäarvoa Suomeen. Puuenergian täysimääräinen (mutta ei hintaan mihin hyvänsä) hyödyntäminen ei varmaankaan tuo 100 000 työpaikkaa, mutta ehkä muutamia kymmeniätuhansia.
Ammattimies jäljempänä kritisoi, ettei kaljabaarin hepuista ole metsätöihin. Ehkä ei, mutta ehkä olisi hyvä, ettei sinne kaljabaariin enää tulisi lisää porukkaa. Metsäpäähänhän ei kotimaisen energian käytön lisääminen toisi paljoakaan työpaikkoja. Muutama tuhat lienee kuitenkin ja turvepuolelle myös.
Tukitsenko Timpan vastausta oikein, jos johtopäätös on, että hänen mielestään myös energiapuun KEMERA-tuki on säästösyistä lopetettava? Siis tilalle entistä enemmän kivihiiltä ja vähemmän kotimaisia työpaikkoja.
En oikein usko kiinteistöverojen tuloon pelloille ja metsämaalle. Voi olla liian haastellinen lainlaadinta niin, että tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Hallituskin sitten jo onneksi viimeistään vaihtuu.
En oikein saanut Timpalta vastausta siihen, pitäsikö hänen mielestään energiapuulta poistaa kaikki tuet. Jo toteutettu ja suunniteltu tukileikkaus on alentanut energiapuun käyttöä. Seurauksena on kivihiillen käytön kasvu ja työpaikkojen väheneminen Suomessa. Tuen lopettaminen olisi kai melkoinen kuolinisku koko alalle.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että nykyisellä energiapuutukien tasolla kannattaa taimikot perata ”omaan piikkiin”, mutta jättää ne melko tiheiksi. Seuraavana vaiheena on tehdä omatoimisesti energiapuuharvennus ns. laatuharvennuksena hieman aikaisemmin kuin tyypillinen ensiharvennus. Näin metsän puuntuotos ei ainakaan alene ja saadaan hyötypuuta energian tuotantoon ja jalostukseen. Myös hehtaarituki/ha on vielä nykyään näin suurin.
Varhaisperkauksen tuki on melko pieni, joten sen perään ei kannata haikailla. Energiapuun tuki on toinen juttu. Sitä saa sitä enemmän/ha, mitä enemmän puuta tulee. Jo tästä syystä kannattaa taimikot raivata ajoissa niin, että energiapuuharvennuksessa olevista puista karttuu puuta nopeasti ja paljon/ha.
Olen juuri tekemässä energiapuuharvennusta alueella, jonka jätin taimikon harvennusvaiheessa liian tiheäksi, jolloin se ei olisi ollutkaan KEMERA-kelponen. Kyllä kannatti. Nyt pystyn valikoimaan hyvät puut kasvamaan ja energiapuun hakkuukin menee omatoimisesti sutjakammin, kuin kuitupuuhakkuuna. Puutakin tulee niin että v..taa, kun saa ährästää liiankin kanssa.
Jollei energiapuutukia olisi, olisi kannattanut harvetaa taimikko aikoinaan harvemmaksi maahan mätänemään. Näin ko. alueelta olisi tullut energiapuuta vasta päätehakkuun yhteydessä. Kivihiiltä olisi taas saatu enemmän kehiin. Ehkä tämä olisi Timpan mielestä ollut kokonaistaloudellisin ratkaisu.
Näistä veroista ja tulonsiirroista (mm KEMERA) tuli mieleeni, että Valtio saisi huomattavasti lisätuloja, jos se luopuisi teiden ylläpidosta verovaroin. Nythän Valtio kerää eri reittejä liikenteeltä miljardi tolkulla veroja ja maksuja ja palauttaa niistä kai vajaa puolet tienpitoon. Valtio voisi lopettaa tämän tulonpalautuksen, pitää vain verotulot ja siirtyä tietulleihin, joilla ylläpidettäisiin tiet. Verotkaan eivät kiristyisi yhtään. Kyllösen ajatuksessa siirtyä autojen kilometrimaksuun voisi ollakin ideaa. Autoilijat ovat tähänkin asti maksaneet, kylläkin hieman mutisten, kaikki mahdolliset maksut.
Jos tarkastellaan metsäpuolen puuhuoltoa, niin rahaa kai liikkuu reilut 3 miljardia ennenkuin puut ovat tehtaiden porteilla. Tästä verokertymä Vation pussiin lienee n. 600 miljoonaa, josta KEMERA- yms tukien kautta palautuu tuotantoketjun alkuun n. 10 %. Kauhea poru tästä 10 % palautuksesta. Tieliikenteessähän palautunee n. 40 – 50 %, eikä kukaan nosta äläkkää.
Timppa taas tässä ketjussa esitti Kemera-tukien poistoa muilta, kuin metsäteiltä. Kysyisin vielä Timpalta tarkennuksena, ajaako hän myös puuenergiatukien lakkautusta. Nythän sitä maksetaan KEMERA-tukena.
On selvää, ettei puuenergia pysty ilman tukia kilpailemaan kivihiilen kanssa. Mm. Ahlholmens Kraft pystyisi aiemalla tuella (18 €/MWH) tuottamaan yhtä paljon bioenergiaa kuin kaikki Suomen tuulimyllyt yhteensä, mutta vain murto-osalla siitä tuesta, mitä tuulimyllyille maksetaan. Olisi tämä Timpan mielestä oikeaa tukipolitiikkaa?
Valistunut arvaukseni on, että ainakin tuulimyllyjen tukipolitiikka tulee pian tiensä päähän. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä (arvioisin, että haukkaa eiroja vuonna 2020 600 miljoonaa/vuosi). Puuenergiatukien avittamana voidaan kyllä saavuttaa bioenergiatavoiteet murto-osalla tuulimyllyjen tukiin verrattuna ja samalla työllisyys paranisi ja kauppateseemme etenkin Venäjän suuntaan lähtisi tasapainottumaan. Tuulimyllyjen tuotannossa emme pysty kilpailemaan, mutta puukattiloiden kyllä.
Vuonna 2012 Suomen energian tuonnin arvo oli 13.4 Miljardia ja viennin 2.5. Venäjältä tuodun energian arvo oli 9.158 miljardia. Vienti Venäjälle oli pientä eikä näy tilastossa.
Mitäpä tekee Suomi tässä tilanteessa. Jolkisuudessa olleiden tietojen mukaan laskee kotimaisen puupolttoaineen tukia, jotta tuonti (mm. Venäjältä) entisestään helpottuisi.
On metsäisiä kuntia, joissa kaukolämpö kunnan omistamissa lämpölaitoksissa tehdään maakaasulla. Puuta olisi tarjolla runsaasti. Maakaasuhan on päättäjille helppo ratkaisu. Asiakkaalle kallis, mutta viis siitä. Kyllä ryhtiliike olisi paikallaan. Valtion edustajien pitäsi tietysti näyttää esimerkkiä, mutta toimivat päinvastaisesti. Vihreät etunenässä edistävät fossiilisten polttoaineiden tuontia.
Juurihan oli julkisuudessa tieto, että EU on päättänyt maksaa Suomelle korvauksia Durban-sopimuksesta. Kai silti jäädään tappiolle.
Toinen kotimaasta tullut huolestuttava tieto on alentaa metsäenergiatukia entisestään. Se lisää tietysti kivihiilen tuontia ja heikentää kauppatasetta. Näin Vihreän politiikan avulla tuetaan tuontia kotimaisen vaihdoehdon sijasta.
B
VTT:n osalta voin sanoa, ettei se ole katgorisesti tilaustutkimusta tekevä taho. Osa sen tutkimuksista on tilaustutkimusta, mutta suurin osa muuta. Veikkaisin, että METLA on kehittymässä samaan suuntaan (toivottavasti). Tilaustukimuksen osuus pitäisi olla tutkimuslaitoksilla kohtuullisen suuri (ehkä n. 35 %), ettei tutkimuslaitos tuijota vain omaan napaansa.