Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 233)
  • MaalaisSeppo

    Metsähallituksen puukaupan yhtiöittäminenhän avaisi mahdollisuuden perustaa Suomeen uusi sellutehdas. Perustettava yhtiö voisi lähteä osakkaaksi sellutehtaaseen ja saisi näin paremman tuoton kuin raakapuun myynnistä. Tätä kai Snubakkakin pelkää. Uuden sellutehtaan puuhuolto olisi varmaa. Muut yhtiöt joutuisivat nostamaan hintoja.

    TEM kai pelkää, että sen määräysvalta lipsuisi, kun uusi yhtiö olisi ehkä kytköksissä useinmiten Kepun halinnoimaan MMM:öön.

    MaalaisSeppo

    Näinhän se on. Viherpiipertäjät ovat Valtion eritysssuojelussa. Mm. Greenpeace on luokiteltu yleishyödylliseksi yhdistykseksi, jolloin sen ei tarvitse maksaa Suomessa veroja tuloistaan. Onhan se tavallaan yleishyödyllinen. Sen avustuksella Hautala joutui eroamaan. Veronmaksajat saivat näin hieman vastinetta rahoilleen farssin muodossa.

    MaalaisSeppo

    Kemeratuen kanssa energiapuun (karsittu ranka) hinta tienvarressa on 34 €/m3. Ei kuitupuuna saa samaa.

    MaalaisSeppo

    Ronkkelikuormaesimerkkini koski sotaa edeltävää aikaa. Sodan jälkeen oli paljon ankeammat ajat. Huoltosuhde tuskin oli suurten ikäluokkien synnyttyä 1950 -luvun alussa nykyistä parempi. Kyllä 40-luvun lopulla korttiannosten aikaan oli paljon nykyistä ankeampaa.

    MaalaisSeppo

    Ihmisen aihuttaman ympäristökatastrofin voi estää vain ihminen, mutta ei todennäköisesti sitä tee. Muita ympäristökatastrofeja ei ainakaan vielä pysty ihminen estämään.

    Ihminen todennäköisesti aiheuttaa seuraavan, laajamittaisen ympäristökatastrofin pohjattomassa ahneudessaan. Esim ennen sotia pysyi leivänsyrjässä, kun ajoi halkoja hevosella ronkkelikuorman asemalle veturien polttoaineeksi. Yhden kuorman vientiin ja paluuseen meni päivä.

    Nyt on rekalla vietävä lienee 100-kertainen määrä päivässä puuta, että pysyy leivän syrjässä kiinni. Leipä tietysti on nyt kaikkine tykötarpeineen leveämpi, mutta kuitenkin. Laittaa ajattelemaan.

    MaalaisSeppo

    Perillisille velkataakka ei siirry, jos eivät ryhdy perintöön. Eli perillisille ei tällöin jää mitään.

    MaalaisSeppo

    Itselläni on loppusuoralla energiapuusavotta (karsittua rankaa) hankintana. Puusto on sen verran järeää, että vähintään 90 % täyttää normaalin ainespuun mitat. Jonkin verran tukkiakin on joukossa, mutta niin vähän, ettei kannata erotella.

    Hintakin tällaisella energiapuulla on selvästi parempi kuin hankintakuitupuulla. Lisäksi hakkuu on helppoa, kun kaikki puulajït voi laittaa samoihin kasoihin. Mutkistakaan yms. vioista ei ole haittaa.

    Hyvin pieniä puita ei tietysti kannata hakana energiapuuksi. Jos kohdalle osuu, kaataa vain maahan. Bensan kulutusta en ole vielä laskenut, mutta arvioisin, että yhdellä litralla saa n. 2 kuutioo puuta hakattua.

    Mielestäni pientä risukkoa ei kannata hakata energiapuuksi. Parempi raivata raivaussahalla maahan ja odottaa, että jäljelle jäävä puusto saavuttaa kuitupuun mitat. Sitten vasta energiapuukaupoille. Mahdolliset tuetkin kannattaa käyttää vasta tässä vaiheessa, eikä taimikon raivauksessa. Hankintana kuitupuuta ei kannata myydä, jos energiapuulle on kysyntää. Tuokoot Venäjältä.

    Mitä tulee tähän ennakkohakemukseen energiapuuhakkuun tukipäätökseen, niin voi olla päättäjien juoni, jolla lyödään kapuloita energiapuumarkkinoiden rattaisiin. On virkamiesten ja kuitupuiden ostajien etu. Myös tuulivoiman kannattajat kiittävät.

    MaalaisSeppo

    Energiapuun korjuussa tosiaan kuluu moottoripolttoainetta, mutta mitättömän vähän verrattuna korjatun puun energiasisältöön. Eli kauppataseen kannalta tarkasteltuna energiapuun korjuu on erittäin kannatettavaa.

    MaalaisSeppo

    Silmäilin hieman suosituksia ja ovat mielestäni jo syntyessään vanhentuneet.

    Suositukset perustuvat liikaa menneeseen ja nykyajan tilanteeseen ja näkemyksiin. Metsän kietoaika on kuitenkin pitkä ja enemmän pitäsi tuoda esiin näkemyksiä, miten arvioidaan Suomen metsätaloustuotteiden kysynnän, kustannusten ja niiden perusteella puuntuotantomahdollisuuksien/menetelmien muuttuvan seuraavien vuosikymmenien aikana.

    Tilanne Suomessa ja maailmalla on viimeaikoina muuttunut merkittävästi. Suomen kustannusrakenne on hilattu ulkomaisella velanotolla niin korkealle, ettei täällä pystytä tuottamaan kannattavasti puuta edes 100 miljoonaa kuutiota/vuosi. Osoituksena tästä on puun hinnan pysyminen alhaalla suhteessa muiden hyödykkeiden hintoihin. Tilanne Suomen kustannusrakenteen osalta tulee kuitenkin muuttumaan melko nopeasti, kun ei enää ole varaa pitää yllä korkeaa kustannusrakennetta velkarahalla.

    Venäjän kriisi taas johtaa siihen, että Suomessa on mietittävä korvaavia toimenpiteitä energantuotantoon. Myös vientiin pitäsi saada lisää vauhtia. Yksi ratkaisu on mielestäni lisätä kaikin kannattavin keinoin puun tuotantoa ja käyttöä nykytasosta. Puuston kasvua voitaneen 50 vuoden aikana lisätä 50 %. Miksei myös käyttöä, kun vain kustannustasomme putoaa suhteessa muihin maihin riittävästi. Ja putoaahan se, kun lopetetaan velaksi eläminen.

    MaalaisSeppo

    Ehkä KEPU koplattiin Sote-sopimukseen lupaamalla, ettei metsille ja pelloille tule kiinteistöveroa.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 233)