Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Harkinnassa on sijoitus metsätiehen. N. 15 ha muuttuisi kesäkorjuukelpoiseksi. Lisäksi muita etuja.
Nastarenkaiden ja tien pinnan kulumisessa syntyvät hiukkaset syntyvät mekaanisesti eivätkä ole läheskään niin pieniä kuin mm. puun poltossa syntyvät hiukkaset. Eli puun polton hiukkaset ovat haitallisempia.
Varoittaisin Metsuri Motokuskia porakaivo-tyyppisistä lämpöpumpuista. Olin lokakuussa eräässä seminaarissa, jossa varoitettiin porakaivo-tyyppisistä lämpöpumpuista. Jos kallio on tiivis eli lämpökaivoon ei tule ympäristöstä lämpöä veden mukana, niin vähitellen lämpökaivon ympäristö jäähtyy siinä määrin, että tuottokin hiipuu murto-osaan.
Maan pinnan suuntaisissa systeemeissä ei vastaavaa ongelmaa ole, jos pinta-ala on riittävä.
Kävin tutkailemassa miten on vaikuttanut 2013 alkukesän rakeisen boorolannoitteen levitys aiemmin täassä ketjussa mainitsemaani peltokuusitaimikkoon. Otos 50 tainta/alue.
Alue 1 (3 ha), istutettu 2006. Keskipituus 2014 3.15 m ja 2015 3.85. Latvanvaihtoja 2013 8, 2014 14 ja 2015 9
Ale 2 (1.4 ha), istutettu 2003. Keskipituus 2014 6.2 m ja 2015 7 m. Latvanvaihtoja 2013 12, 2014 22 ja 2015 7.
Näyttäisi siltä, että lannoitus alkaa tuntua latvanvaihdoissa kolmantena lannoituksen jälkeisenä kesänä.
Muistelin juuri, että kokeilimme joskus malatioonia erässä kokeessa. Haju oli mahtava. Malatiooni on huonosti haihtuvaa, joten sijoittamalla korkittomia malatonipulloja palstan reunoille saataisiin ehkä sopiva hajuvaikutus. Pysyisivät hirvet ja naapurit loitolla.
On hyvinkin järkeenkäypää miksi SDP haluaisi metsille kiinteistöveron ja sen seurauksena keskittää metsät suuromistajille. Nythän on SDP:n kannalta ongelmana metsien omistuksen pirstaloituminen. Pienempienkin metsätilojen omistajat samaistuvat mieluummin Keskustaan ja ehkä myös Persuihin. Jos metsänomistajakaarti saadaan merkittävästi supistumaan, niin vähitellen potentiaalinen SDP:n kannattajakunta alkaa lisääntymään siirtymävaiheen notkahduksen jälkeen. SDP:n kannalta on myös eduksi, että maahan saadaan suhteellisen harvalukuinen suurmetsänomistajien paarialuokka, jota on hyvä haukkua mm. Vappupuheissa, mikä edelleen voi nostaa SDP:n kannatusta. Osa aikaisemmista pienmetsänomistajista vähitellen omaksuu ajatuksen, että suurmetsänomistajat + Kepu ja KOK ovat kaiken pahan alku ja juuri ja siirtyvät SDP:n riveihin.
SDP:n kannalta on valitettavaa, ettei metsien pinta-alaveroa saatu aikaan viime hallituskaudella. SDP näytti tässä suhteessa karvansa mikä osaltaan laski sen kannatusta. Kannatuksen lasku jäi ”päälle” ja koska veroasia ei etene, joutui SDP spiraalimaiseti jatkuvaan kannatuksen laskukierteeseen.
Kävin mittailemassa, olisiko rakeisella boorilannoituksella (2013 kesäkuun alussa) ollut vaikutusta peltoon istutettuihin kuusiin.
Mittasin summamutikassa valitusta istutusrivistä 50 tainta kahdelta alueelta.
Alue 1 (3 ha), istutettu 2006. Keskipituus 3.15 m. Latvanvaihtoja 2013 8 ja 2014 14.
Ale 2 (1.4 ha), istutettu 2003. Keskipituus 6.2 m. Latvanvaihtoja 2013 12 ja 2014 22.
Pituuskasvu suunnilleen sama kumpanakin vuonna. Latvanvaihdot eivät olleet vähentyneet, vaan lisääntyneet. Vuoden 2013 latvanvaihtoihin ei lannoitus ollut vielä todennäköisesti vaikuttanut, koska kasvu oli jo alkanut ennen lannoitusta. Vaikea sanoa, oliko vielä 2014 ollut vaikutusta. Aikaisemmin istutetulla alueella neulaset olivat hieman vahvistuneet ja pidentyneet.
2003 istutussalueen vieressä olevalle vähäpuustoiselle alueelle istutin samoja taimia. Puusto niitä hieman varjosta ja niiden pituus oli n, 3.5 m. Niissä en havainnut yhtään latvanvaihtoa n. 50 taimen otoksessa. Eli pelto voi tuottaa ongelmia, eikä ongelma välttämättä johdu boorin puutteesta.
Täytyy katsoa kesällä, mitä tapahtuu latvanvaihdoille.
Tähän tietystu Jesse sanoo, että olisi pitänyt istuttaa haapaa. Oliskohan niihin saanut Kemera-tuet? Hirvien polku menee istutuskuusikossa. Eli aidata olisi pitänyt haapatapauksessa. Onneksi kuitenkin istutustiheys on n. 2500 kpl/ha, joten huonoja taimia on vara poistaa reippaasti.
Täytyypä tutkailla tarkemmin ensi viikolla. Taimikon kasvu jo ennen lannoitusta oli reipasta (50 – 100 cm/vuosi), ettei siihen ole juurikaan vaikutusta. Monilatvaisuuteen todennäköisesti. Ehkä myös neulasten pituuteen/paksuuteen. Palaan asiaan.
Sekä tuuli- ja aurinkoenergia jää Suomessa marginaaliseksi. Kaksi yksinkertaista syytä, koska saatavuus on heikko suurimman kulutuksen aikaan, jolloin tarvitaan varajärjestelmä. Tätä faktaa ei ole vielä kukaan kumonnut.
On tietysti pienimuotoisia kohteita, joissa ko. systeemit kannattaa.
Tolopainen ilmeisesti pyrkisi 100 % kotimaisuuteen. Tällä tasolla oltiin viimeksi joskus 1800-luvulla. Kotimaisuusasteen nosto hintavilla menetelmillä, kuten tuulivoima tulee älyttömän kalliiksi. Kyllä näinkin voidaan tuontienergian määrää tietysti vähentää. Siinä on vain se ikävä puoli, että energian sijasta on tuotava lainarahaa. No bittien muodossa ko. tuonti ei aiheuta päästöjä ainakaan paljoa. Ehkä jossakin ATK -palvelukeskuksessa hieman sähkön kulutus lisääntyy.
Tolopainen, kun olet niin viisas, niin mihinkä sitä kallista tuulivoimaa tarvitaan,kun Norjasta ja Ruotsista saadaan halpaa vesivoimaa tarpeidemme mukaan?