Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jokohan Saksassa aletaan reagoimaa söhkön hintaan (lähes 70c/kWh). Onhan se Suomessakin huomenna kallista mutta paljonkohan Saksassa?
Taitaa olla sähkön siirrossa Viroon jotain häikkää, kun ei näillä hinnoilla toimi täysillä. Oliko jo kiinalainen alus asialla?
Osittain Suomen halpa hinta voi johtua kaapeliviasta.
Metsien hiilinielutavoitteesta rajoittamalla hakkuuta tullaan luopumaan. Ei Suomella ole varaa lisätä kymmeniä tuhansia työttömiä ja huomattavasti kauppataseen vajetta.
Ainoa konsti olisi ollut jo 15 v sitten lisätä metsien kasvua. Nyt hieman myöhäistä, mutta syytä olisi ryhtyä heti toimiin. Liian pitkään on pyöritelty peukaloita. Teollisuus ihmettelee huuli pyöreänä poliitikkojen jahkailua.
Peltoheittoon 18 v sitten istutettua kuusikkoa harventelen. Keskikasvu 10 m3/a/ha, nyt 20 m3/a/ha. Kyllä hiiltä sitoutuu, jos halutaan.
Fossiilienergia ei voi olla Suomen kilpailuetu. Eihän Suomella ole ko energialähteitä. Turvekaan ei lyönyt leiville (vrt Haapajärven lauhdevoimala). Nytkin uusiutuvaa tuulivoimaa on niin, että ydinvoman tuotantoa vähennetään.
Uusiutuvat ovat Suomelle mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.
Ei tietenkään teollisuus maksa samoja hintoja kuin kuluttajat. Jos pörssihinta ja toistaiseksi voimassa olevien kiinteiden hintojen poikkeama kasvaa, pyrkivät markkinat korjaamaan tilannetta. Kyllä kiinteät hinnat lähtevät Saksassa nousuun. Suomessa taas on paineita laskea samoja hintoja.
Jos maakaasun tulo Eurooppaan Ukrainan kautta lopuu vuodenvaihteessa, tulee sähkön hintaan Keski-Eroopassa lisää paineita.
Saksassa sähkö nyt hinnoissaan yli 350€/MWh, Suomessa 3. Eiköhän siellä kohta kypsytä ja ryhdytä valmistelemaan tuotannon siirtoja mm Suomeen. Vetyä ei Saksassa kannata tuottaa.
Sähköä tai vetyä ei Suomesta Saksaan tulla siirtämään. Siirtolinjojen teko vie liikaa aikaa (10v) ja sabotaasiriskin takia päätöksiäkään ei voi tehdä ennenkuin Urainan sota ja sen jälkipyykki loppuu.
Suomen on nyt selkeästi keskityttävä uusiutuvien luonnonvarojensa hyödyntämiseen. Metsäteollisuuden toimintakyky on varmistettava niin, että korjataan vinoutunut suhtautuminen metsien hiilinieluun Eurooppatasolla. Samanaikaisesti on luotava edellytyksiä lisätä voimakkaasti halpaa sähköä hyödyntävää teollisuutta Suomeen. Tätä edistämään on saatava aikaan Pohjois-Ruotsin ja Suomen yhteistoiminta-alue niiden välisine sähkön siirtolinjoineen. Suomeenhan Ruosin ja Suomen välisen merialueen tuulipuistot lähinnä sijoittuisivat. Tumput suorina seisoen ei saada mitään aikaan.
Minun veikkaukseni on, että kulutus nousee 15 % vuoteen 2035 mennessä. Nyt ollaan pohjilla n 80 TWh/a.
AR:n juttuun lisään vielä, että myös teollisuutta on AR:n syytä kritisoida, kun peruivat OL 4- hankkeen, vaikka oli luvat. Ehkä pelästyivät VTT:n arviota alenevasta metsäteollisuuden sähköntarpeesta. Samalla mittarilla mitattuna poliitikot ja teollisuuden edustajat olivat yhtä tyhmiä tai viisaita.
Kansa valitsee poliitikoista johtajansa, joten heille suotaneen hieman enemmän tyhmyyttä.
Mielensäpahoittaja Tolopaisella on omat tuulimyllynsä, joita vastaan taistelee eli raskas teollisuus. Tilalle esittää mm tietotekniikkahommia.
Mielestäni molempi parempi. Ei raskasta teollisuutta tarvitse ajaa alas, jotta tietotekniikka lähtisi nousuun. Työvoimavaltaisten kuluttajatuotteiden tuotanto ei Suomessa kannata. Sen sijaan suurempien, paljon tietotaitoa (tietotekniikkaa) sisältävien ysittäis – tai piensarjatuotteiden tuotanto kannattaa ainakin vielä.
Otsikon aiheeseen liittyen olen lueskellut teosta ”energy use Visions and Technology Opportunities in Finland”, VTT 2007. Siinä arvioitiin mm Suomen sähköenergian kulutusta vuoteen 2030 asti. Vuonna 2000 kulutus oli 80 TWh ja 2005 n 87 TWh. Kulutuksen arvoitiin olevan v 2015 hieman oli 90 TWh ja nousevan vain hieman vuoteen 2030 mennessä. Nykyäänhän sähkönkulutus on n 80 TWh/a. Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen arviotiin alenevan vuoden 2000 arvosta 27 TWh vuoteen 2030 mennessä tasolle n 22 TWh/a. Toteutunut nykytaso on n 20 TWh/a. Eli melko hyvä ennuste. Metsäteollisuuden vaikutus Suomen sähköenergian kulutuksen alenemiseen onkin ehkä merkittävin tekijä. Toisaalta sellun tuotanto on lisääntynyt ja samalla ko teollisuuden oma sähkön tuotanto.
Metsäteollisuus närkästyi ko teoksesta, kun ennustettiin sille alevaa sähkönkulutusta. Sittemmin ko teoksesta päävastuullinen henkilö vaihtoikin työpaikkaa.
Suomen omaa lakia voidaan muuttaa tekemällä uusi laki. Vielä ei kiirettä. Pari hallituskautta voidaan ootella. Poliittiset pisteet nykyisen lain laadinnasta ovat jo haalenneet. Lakimuutoksessa jaetaan uudet.