Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Verot ovat poissa veronmaksajien käytöstä ja kulutuksesta, mutta valtion käytössä. Kumpi ne käyttää kansantalouden kannalta paremmin?
Voi olla, että valtio. Mutta verot jarruttavat veronmaksajien toimeliaisuutta lisätä tulojaan, mikä nakertaa kansantaloutta ja valtion tuloja. Vaikea optimointitehtävä.
Mitä tuotteita Kalle veisi konkurssia kohti marssivalle Venäjälle hyvään hintaan?
Ylinopeussakotkin tulevat tietyn virhemarginaalin ylityksestä. Eiköhän näissä hiilinieluräknäilyissä ole suurempi virhemarginaali esim 25%. Suomella tarkkana kumppanina pienempi kuin keskimäärin, mutta epätarkimman maan mukaan kai pitäisi mennä.
Ehkä näissä hiilimaksuissa ei ole hoksattu sopia, miten virhemarginaali otetaan huomioon. Oiva takaportti maksuneuvotteluihin.
Eihän YLE:n olisi tarvinnut ryhtyä irtisanomisiin. Rahoituksen alenemisen vaikutus olisi voitu kuitata alentamalla palkkoja. Eli työntekijöiden välisellä solidaarisuudella. Olisi tietysti ollut esimerkki, joka olisi vyörynyt eteenpäin julkiselle sektorille. Parempi jatkaa niin, että vain osa porukoista joutuu kärsimään, jotta muut pelastuu. Rahat kuitenkin kohta loppuvat muualtakin.
Minulla sama ongelma kuin Visalla, mutta tietenkin vähäisempi. Toisaalta nykyään, kun rahat ovat bitteinä, ei niiden olemassaoloa oikein huomaa. Elämäntapoja on vaikea tällä iällä muuttaa. Kaupoissa ramppaaminen ei kiinnosta, paitsi tietenkin metsätarvikekaupoissa, mutta ko menotkin ovat pienet.
Jos Suomi sallisi normaalin rajaliikenteen Venäjälle, niin eiköhän Venäjä estäisi sen, ettei asekuntoiset miehet lähde livohkaan.
Parempi datakeskus kuin ei mitään. Navettoihin niitä ei sentään pykätä. Tyhjentyneet paperitehtaat hyviä paikkoja, kun sähkönsyöttökin on valmiina.
Suomen talous on ollut alamaissa lähes 20v. Elvytetty on jatkuvasti velkarahalla, mutta taitaa olla niin, että vähäinenkin kasvu on saatu aikaan velkarahalla.
Todennäköisesti velkarallin tavoitteena onkin ollut pitää kansa tyytyväisenä kulloinkin vallassa oleviin puolueisiin. Tässäkin on epäonnistuttu. Jokaisen hallituskauden jälkeen on pääministeripuolue vaihtunut. Lähimpänä ”onnistumista” oli Sanna Marin mittavan elvytyksen ansiosta.
Ehkä olisi parempi kokeilla välillä antaa kansan tyytymättömyyden tason nousta reilusti, koska valtapuolue kumminkin häviää seuraavat vaalit. Sanotaanhan, että nälkäinen koira juoksee pisimmälle. Tyytymätön ihminen myös keksii itse omatoimisesti uusia selviytymiskeinoja.
Minusta kansantalouden kasvun sijasta voidaan hyvinkin mennä 0-kasvulla niin kauan, että aito kasvu käynnistyy. Parempi tunnustaa tosiasiat viimeistään nyt ettei pudota vieläkin syvemmälle velkasuohon. Kansantaloutemme todellisen tuotantokyvyn mukainen heikko kasvu myös pienentäisi EU:n maksuosuuttamme.
Onpas Markus Huhtisella omituinen käsitys optimoinnista. Tietää jo ennakkoon, että metsien hiilensidonnan optimi edellyttää kiertoaikojen kasvattamista.
Optimointia en vastusta, mutta jos ennakkoon jo ”tiedetään”, missä suunnassa se optimi on, niin voidaan unohtaa riippumaton tutkimus.
Hiilensidonnan optimointia varten olisi kyllä hyvä käynnistää hanke, jossa selvitettäisiin metsätuhojen kasvunäkymiä n 30 v aikajänteellä.
Metsien hiilensidonnan optimointi on vaikea rasti. Siinä pitää ottaa myös huomioon puun hyötykäytön vaikutukset päästöihin. Jos tuijotetaan vai metsiä, johtaa osaoptimointiin. Onhan sekin jonkinlainen tulos, joka sitten voidaan ottaa huomioon polittisella päätöksellä. Esim, jos pelkästään metsiä tarkastelemalla saadaan kiertoajan optimiksi 80 v, niin poliitikot voivat alentaa ko tulosta esim 5 v, ottamalla huomioon metsäteollisuustuotteiden päästöjä vähentävän vaikutuksen.
Tuohon autoasiaan palatakseni, niin minä olen tyytyväinen nelivetosokolootaani. Sen verran mäkisellä omalla metsätiellä ajelen. Kaksivetoisellakin jotenkin kesäkeleillä pääsisi, mutta jyrkissä mäissä voisi ruopia murskeeseen kuoppia. Uskon myös, että neliveto säästää renkaita, kun ajaa mäissä, joissa on karkeaa mursketta. Tasaisempi veto. Naapuri kesällä valitti, että 4 kertaa oli rengas kesällä puhjennut vastaavalla tiellä kuin minulla. Minulla ei kertaakaan. Naapuri aikoi harkita 4-vetoa.