Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Mielensäpahoittaja Tolopaisella on omat tuulimyllynsä, joita vastaan taistelee eli raskas teollisuus. Tilalle esittää mm tietotekniikkahommia.
Mielestäni molempi parempi. Ei raskasta teollisuutta tarvitse ajaa alas, jotta tietotekniikka lähtisi nousuun. Työvoimavaltaisten kuluttajatuotteiden tuotanto ei Suomessa kannata. Sen sijaan suurempien, paljon tietotaitoa (tietotekniikkaa) sisältävien ysittäis – tai piensarjatuotteiden tuotanto kannattaa ainakin vielä.
Otsikon aiheeseen liittyen olen lueskellut teosta ”energy use Visions and Technology Opportunities in Finland”, VTT 2007. Siinä arvioitiin mm Suomen sähköenergian kulutusta vuoteen 2030 asti. Vuonna 2000 kulutus oli 80 TWh ja 2005 n 87 TWh. Kulutuksen arvoitiin olevan v 2015 hieman oli 90 TWh ja nousevan vain hieman vuoteen 2030 mennessä. Nykyäänhän sähkönkulutus on n 80 TWh/a. Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen arviotiin alenevan vuoden 2000 arvosta 27 TWh vuoteen 2030 mennessä tasolle n 22 TWh/a. Toteutunut nykytaso on n 20 TWh/a. Eli melko hyvä ennuste. Metsäteollisuuden vaikutus Suomen sähköenergian kulutuksen alenemiseen onkin ehkä merkittävin tekijä. Toisaalta sellun tuotanto on lisääntynyt ja samalla ko teollisuuden oma sähkön tuotanto.
Metsäteollisuus närkästyi ko teoksesta, kun ennustettiin sille alevaa sähkönkulutusta. Sittemmin ko teoksesta päävastuullinen henkilö vaihtoikin työpaikkaa.
Suomen omaa lakia voidaan muuttaa tekemällä uusi laki. Vielä ei kiirettä. Pari hallituskautta voidaan ootella. Poliittiset pisteet nykyisen lain laadinnasta ovat jo haalenneet. Lakimuutoksessa jaetaan uudet.
Poliitikkoihinkin em sydrooma on iskenyt jo aikoja sitten. Persuihin etenkin. Lepatkot räjähtelivät persujen mukaan tuulimyllyjen melusta n 8 v sitten. VTT:lle siitä sitten kehkeytyi tutkimushankekin.
Turha marmattaa, jos ei pysty esittämään parempaa tilalle. Seuraus-syy-järjestys on joidenkin ajukopissa vinksallaan.
Don Quijote -syndroomasta oi vaikea päästä eroon.
Rukopiikki löysi totuuden jyvän ”Venäjä käy kauppaa niiden kanssa, jotka sen kanssa sitä haluavat käydä”. Totta tietysti, vaikeaahan se haluttomien kanssa onkin.
Suunnitelmataloudessa kuuluukin olla suuria suunnitelmia. Vähitellen hautautuvat uusien, vielä suurempien alle.
Kalle ei ilmeisesti seuraa lehtiä. Äsken oli juttua, kuinka vähän Kiina investoi Venäjälle. Mitään nousua ei ole. Ostaa mieluummin halpaa raaka-ainetta ja jalostaa itse. Kiina, toisin kuin länsimaat, on ymmärtänyt kuinka epäluotettava sopimuskumppani Venäjä on. Parempi on ostaa pelkkiä raaka-aineita. Maksu tietysti jälkikäteen.
Venäjän puunjalostusteollisuuden nopeaan nousuun en usko. Tarvitsevat länsimaista teknologiaa. Niiden myynti, asennus ja suunnittelutoiminta on varmaan pitkään vaikeaa, kun sopimuskumppaniin ei voida luottaa. Joistain komponenteista voidaan käydä käteiskauppaa. Ehkä raja-asemille perustetaan käteiskauppaterminaaleja myös puutavaraa varten.
Svetogorskin tehtaat on hyvä esimerkki. Kunnostettiin ja suunniteltiin uusiksi suomalaisten toimesta neukkurahalla. Silloin sopimustoiminta oli kunnossa. Nyt ei onnistuisi.
Jos Trumpille sopii, niin mikä ettei? Hyvä alkuhan olisi, jos Trump ja Putin löytäisivät yhdessä asiaan ratkaisun. Asuksi pienempiä diilejä ja sitten suurempia. Voi tietysti olla, että Assad jää Venäjälle johonkin korkeaan rakennukseen, jollon ongelma ratkeaa vähin äänin.
Kyllä Putinia kiinnostaa Syyriassa olevien joukkojensa kohtalo. Toisaalta nillä olisi käyttöä Ukrainassa, mutta ei Putin halua jättää Välimerta kokonaan Natolle.
Syyrian kapinallisten taistelukyvystä ei ole näyttöä. Hallitus kaatui, kun sen joukoilla ei ollut mitään motivaatiota vastarintaan. Turkki ”rauhanvälittäjänä” ei halua konfliktia Venäjän ja kapinallisten kesken. Kulisseissa neuvotellaan ja Venäjä säilyy supistettuna Syyriassa, kun vaan ehdoista sovitaan. Monista muista sopimuksistaan poiketen Venäjä joutuu myös ko sopimusta noudattamaan.
Voi olla, ettei Assadia luovuteta suoraan Syyriaan, vaan esim Portgaliin Visakallon tai muun datsalle, jossa hän menehtyy esim putoamalla ikkunasta. Näin Putinkin säilyttäisi kasvonsa.
Putin teki taitavan liikkeen, kun toi Assadin perheineen ”turvaan” Moskovaan. Sopivaa kauppatavaraa, kun neuvotellaan Venäjän tukikohtien kohtalosta Syyriassa. Vaikuttaa siltä, että Syyrian kapina on melko hyvin organisoitu, joten on syytä olettaa, etteivät Venäjän tukikohtiin kohdistu vielä pahempaa uhkaa. Venäjän tukikohdat säylynevät alueella rajoitetuimmin toimintehdoin lähinnä huoltovarikkoina, jos Assad palautetaan tuomiolle Syyriaan. Turkki toiminee välittäjänä ja estää toistaiseksi kapinallisten toimet Venäjän tukikohtiin.