Energiapuuharvennus varmaankin onnistuu mehtäukon viittaamassa kohteessa. Puuta tulee reilusti. Jäävän, riukuuntuneen puuston kanssa voi tulla ongelmia. Kuinkahan pysyvät pystyssä?

Energiapuukeskusrelussa täytyy ottaa huomioon, mikä on ollut metsän kasvatustavoite ennen hakkuita. Uskoakseni suurimmalla osalla energiapuuhakkuiden riukumetsäkohteista ei ole ollut minkäänlaista kasvatustavoitetta. On vaan huomattu, että jotakin tarttis tehdä ja energiapuun hyvä kysyntä on herättänyt jotkut toimimaan. Kun riukumetsiä katselee, niin huomaa, että paljon on vielä niitäkin, jotka vaan kääntävät kylkeä uuninpankolla.

Energiapuun hyvä kysyntä on nostanut sen hinnan lähelle kuitupuun hintoja. Lisäksi väljemmät laatuvaatimukset sekä pienempi alamitta on herättänyt minusta aivan oikeutetusti ajatuksen energiapuun kasvatuksesta suunnitelmallisena osana metsän kasvatukseen. Energiapuuvaihe voisi puoltaa hieman nykyistä tiheämpää taimikkovaihetta, mutta siinäkin tapauksessa hyvän tuloksen edellytyksenä on, että taimikoiden raivaus tehdään ajoissa.

Saksan viimeisten suljettujen ydinvoimaloiden sähköteho oli n 5 GW. Saksan tuuli- ja aurinkovoimaloiden sähköteho kasvaa n. 7 GW/a. Koska aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee säiden mukaan, arvoini mukaan menee 3 vuotta, ennenkuin Saksa saa katettua aurinko- ja tuulivoiman lisäkapasiteetilla alasajetun ydinvoimalansa tuotantovajeen ja lisääntyvän sähkön tarpeensa.

Toisaalta Saksa on lisännyt paljon hiilivoimaloidensa käyttöä. Ko voimaloiden päästömaksut ja julkisuushaitta painaa päälle, mikä lisää painetta lisätä päästötöntä sähköntuotantoa.

On otettava huomioon myös Euroopan lauhdevoimaloiden vaikeudet kuivina kesinä jäähdytysvesien saannin suhteen. Ranskasta Saksaan tulevan sähkön toimitus Saksaan oli viime kesänä vaikeuksissa. Myös Saksan omat kivihiilivoimalat voivat joutua rajoittamaan tuotantoaan.

Arvioisin sähkön siirtokapasiteetin Pohjoismaista Keskieurooppaan ja takaisin olevan n 10 GW. Ko kapasiteettia käytetään nyt pääasiassa sähkön siirtoon Keskieurooppaan, mutta tilanne muuttuu, kun päästöttömän energian tuotanto mm Saksassa kasvaa. Sähköntuotannon heilahteluja tasataan huomattavin osin Pohjoismaiden vesivoimalla. Tässäkin on rajansa. Kovin paljoa em 10 GW siirtotehoa ei siis kannata lisätä. Pohjoismaille se riittää hyvin. Kun Saksassa tuulee, on sähkö täälläkin halpaa. Kun Suomessa tuulee, mutta Saksassa ei, on sähkö täällä halpaa, mutta Saksassa kallista. Kun Saksassa ja täällä tuulee, on sähkö Saksassa halpaa, mutta täällä ilmaista. Hei me voitetaan joka välissä Saksa 10-1.

Ei tuuli- ja aurinkosähkön rakentamisen tavoitteena ole niillä täyttää Suomi. Normaalia bisnestä, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa omistajille.

Sähköä ei voida paljoa viedä. Max kapsiteetti tuonnille ja viennille nousee kohta n 4500 MW:iin. Mikäpäs siinä vaikka vietäisiin sähköä enemmänkin. Eiköhän sellun vienti ole merkittävämpää, eikä kukaan tällä palstalla kritisoi ko puolivalmisteen vientiä. Raakapuutakin viedään ja oletan metsänomistajien iloitsevan, jos ko vientiä lisättäisiin merkitsevästi.

Pähkäilin hieman tätä järkevää tulotasovaatimusta mamuille. Persujen lähtökohta esim 3000€/ kk (brutto). Tällöin kai mamu pärjäilee omillaan ja maksaa veroja suunnilleen yhteikunnalle aiheuttamat kulunsa tuloveron ja mm alv:n kautta.

Julkisuudessa ei kuitenkaan ole keskusteltu mitenkään maahanmuuttajan tekemän työn arvonlisästä työnantajalle ja siitä koituvista verotuloista. Toinen lisäarvoelementti on työntekijän kehittyminen ja hänen palkkakehityksensä nousupotentiaali. Kun em asiat otetaan huomioon, riittävä, yhteikunnalle riskitön, alkupalkka voisi olla esim n 2400€/kk.