Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ai Orpo ajamaan persujen asiaa. Eikö Purra pysty hoitamaan hommiaan?
Veli Pohjolan mukaan energipajuu perustuva voimala/pajupelto järjestelmä olisi 500 ha pajukkoa ja 1-5 MW voimala. Oletetaan, että voimalan teho olisi 5 MW, jolloin vuotuinen sähkön tuotto olisi 40 GWh. Voi kuitenkin olla, ettei 500 ha alue pysty tuottamaan pajua niin paljoa, että ko alan pajutuotolla saataisiin sähköä 40 GWh/a. Lauhdevoimalakäytössä vaatisi pajuenergiaa 100 GWh/a.
Aurinkoenergikenttänä varmasti parempi.
Mikä on Suomen oma tarve? Nykyinen sähköntuotanto ei riitä edes Suomen nykyiseen omaan kulutukseen. Lisää siis tarvitaan. Oma kulutuskin lisääntyy (sähköautot, kaukolämmön sähkökattilat, datakeskukset jne). Uutta teollista tuotantoakin (vety ja siihen pohjautuvat polttoaineet ja metallien jalostus) tarvitaan, jotta voidaan kattaa kansakunnan menot. Pelkällä maisemataloudella ei pitkälle pötkitä.
Vapaa-ajan asuntojen rakentaminenhan on merkittävä ympäristöhaitta ja turhaa ylikuluttamista.
Mitä isompi mylly, niin sitä pienempi ympäristöhaitta suhteessa tehoon. Lisäksi korkeamman myllyn energian tuotto suhteessa sen tehoon on parempi kuin matalemmalla. Eli mitä korkeampi, sitä parempi.
Junnilahan erosi itse, joten ei Purra voi hallitusta hajoittaa. Jos hajoittaisi, syyllinen olisi Junnila, kun omin lupineen erosi.
Tuskimpa ulkomaisessa omistuksessa olevien tuulivoimayhtiöiden verojen maksu paljoa poikkeaa muiden toimialojen vastaavan omistuspohjan yhtiöistä.
Jotenkin tuntuu viimeaikaisten kokemusten mukaan, että parempi on suomalaisten yhtiöiden omistajien pitää jalassaan myyntihousut ostohousujen sijasta.
Eli, jos em Sarvisuon arvoja käyttää, tuulivoimalan keskim teho on noin 30 % max tehosta. Tämä on riittävä tarkkuus päässälaskien suuruusluokkatarkasteluihin.
Jos tuulee keskimääräistä enemmän, kuten talvella, niin keskitehokin on suurempi, kuin heikkotuulisena aikana (kesä). Absoluuttisia arvoja ei tarvitse tietää Oinosen teesien kyseenalaistamiseen. Vrt, kun vesistössä on vettä reilusti, niin vesivoimaloiden teho suhteessa niiden max tehoon on varmasti suurempi kuin vähävetisinä aikoina.
Oinosen tekstiin ei kannata luottaa. Esim väittää, että nykyisten voimaloiden (5000 MW) vuotuinen keskiteho on 1500 MW. Eli keskiteho 30 % max tehosta. Talvella muka vain 16%. Hei haloo talvellahan tuulee reilusti enemmän kuin kesällä.
Erään riskin aiheuttaa EU:n pilkkoa päästöjen alentaminen ristiriitaisiin osatavoitteisiin. Esim tavoite rajoittaa sähkön kulutusta riippumatta siitä, miten ko sähkö tuotetaan. Koskee myös päästötöntä sähköä. Voi olla, että ”väärin sammutettua” päästöjemme reipasta alentamista ei EU hyväksy.
Kuvitteellinen tapaus esim. vaihdetaan aluelämpökeskuksia toimimaan tonteille pykätyillä tuulivoimaloilla. Ei vaadi ulkopuolista energiaa, mutta nostaa Suomen sähkön kulutuksen tavoiterajan yli. Ei hyvä. Jonkinlainen mekaaninen, vettä kuumentava mylly täyttäisi EU:n tavoitteen, mutta vaikuttaa järjettömältä.
Mahtavan palkankorotuksen Kaapon mukaan kansanedustajat saivat. Eduskunta nosti palkkiota 7.9 % ja Marinin hallitus lisäksi Kaapon mukaan palkkaa 7.9%. Koska kansanedustajien palkka on 0, ei Marinin korotuksesta tullut kuluja.