Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Eihän YLE:n olisi tarvinnut ryhtyä irtisanomisiin. Rahoituksen alenemisen vaikutus olisi voitu kuitata alentamalla palkkoja. Eli työntekijöiden välisellä solidaarisuudella. Olisi tietysti ollut esimerkki, joka olisi vyörynyt eteenpäin julkiselle sektorille. Parempi jatkaa niin, että vain osa porukoista joutuu kärsimään, jotta muut pelastuu. Rahat kuitenkin kohta loppuvat muualtakin.
Minulla sama ongelma kuin Visalla, mutta tietenkin vähäisempi. Toisaalta nykyään, kun rahat ovat bitteinä, ei niiden olemassaoloa oikein huomaa. Elämäntapoja on vaikea tällä iällä muuttaa. Kaupoissa ramppaaminen ei kiinnosta, paitsi tietenkin metsätarvikekaupoissa, mutta ko menotkin ovat pienet.
Jos Suomi sallisi normaalin rajaliikenteen Venäjälle, niin eiköhän Venäjä estäisi sen, ettei asekuntoiset miehet lähde livohkaan.
Parempi datakeskus kuin ei mitään. Navettoihin niitä ei sentään pykätä. Tyhjentyneet paperitehtaat hyviä paikkoja, kun sähkönsyöttökin on valmiina.
Suomen talous on ollut alamaissa lähes 20v. Elvytetty on jatkuvasti velkarahalla, mutta taitaa olla niin, että vähäinenkin kasvu on saatu aikaan velkarahalla.
Todennäköisesti velkarallin tavoitteena onkin ollut pitää kansa tyytyväisenä kulloinkin vallassa oleviin puolueisiin. Tässäkin on epäonnistuttu. Jokaisen hallituskauden jälkeen on pääministeripuolue vaihtunut. Lähimpänä ”onnistumista” oli Sanna Marin mittavan elvytyksen ansiosta.
Ehkä olisi parempi kokeilla välillä antaa kansan tyytymättömyyden tason nousta reilusti, koska valtapuolue kumminkin häviää seuraavat vaalit. Sanotaanhan, että nälkäinen koira juoksee pisimmälle. Tyytymätön ihminen myös keksii itse omatoimisesti uusia selviytymiskeinoja.
Minusta kansantalouden kasvun sijasta voidaan hyvinkin mennä 0-kasvulla niin kauan, että aito kasvu käynnistyy. Parempi tunnustaa tosiasiat viimeistään nyt ettei pudota vieläkin syvemmälle velkasuohon. Kansantaloutemme todellisen tuotantokyvyn mukainen heikko kasvu myös pienentäisi EU:n maksuosuuttamme.
Onpas Markus Huhtisella omituinen käsitys optimoinnista. Tietää jo ennakkoon, että metsien hiilensidonnan optimi edellyttää kiertoaikojen kasvattamista.
Optimointia en vastusta, mutta jos ennakkoon jo ”tiedetään”, missä suunnassa se optimi on, niin voidaan unohtaa riippumaton tutkimus.
Hiilensidonnan optimointia varten olisi kyllä hyvä käynnistää hanke, jossa selvitettäisiin metsätuhojen kasvunäkymiä n 30 v aikajänteellä.
Metsien hiilensidonnan optimointi on vaikea rasti. Siinä pitää ottaa myös huomioon puun hyötykäytön vaikutukset päästöihin. Jos tuijotetaan vai metsiä, johtaa osaoptimointiin. Onhan sekin jonkinlainen tulos, joka sitten voidaan ottaa huomioon polittisella päätöksellä. Esim, jos pelkästään metsiä tarkastelemalla saadaan kiertoajan optimiksi 80 v, niin poliitikot voivat alentaa ko tulosta esim 5 v, ottamalla huomioon metsäteollisuustuotteiden päästöjä vähentävän vaikutuksen.
Tuohon autoasiaan palatakseni, niin minä olen tyytyväinen nelivetosokolootaani. Sen verran mäkisellä omalla metsätiellä ajelen. Kaksivetoisellakin jotenkin kesäkeleillä pääsisi, mutta jyrkissä mäissä voisi ruopia murskeeseen kuoppia. Uskon myös, että neliveto säästää renkaita, kun ajaa mäissä, joissa on karkeaa mursketta. Tasaisempi veto. Naapuri kesällä valitti, että 4 kertaa oli rengas kesällä puhjennut vastaavalla tiellä kuin minulla. Minulla ei kertaakaan. Naapuri aikoi harkita 4-vetoa.
Minusta metsien hiilinielun muuttuminen nopeasti päästön puolelle on huolestuttavaa. Pelkästään hakkuiden lisääntyminen ei selitä tilannetta. Puuston kasvu on kylläkin hiipunut, mutta johtuuko se hakkuiden määrästä, laadusta vai lisäksi jostakin muusta?
Nyt tuijotetaan pelkästään hakkuisiin ja niiden määrään. Tarkemmin pitäisi analysoida, mitä puuston kasvulle tapahtuu, jos hakkuita vähennetään. Esim onko riskinä, että kirjanpainajariski lisääntyy siinä määrin, että jälkikäteen huomataan niiden metsien, joita säästettiin muuttuneenkin kirjanpainajien takia päästölähteiksi. Käy kuten Saksassa.
Itselläni juuri päättyi n 4.5 ha kuusikoiden päätehakkuu. Kirjanpainajariskin takia tein kaupat, vaikka merkkejä ko ötököistä ei vielä juurikaan ollut. Järeyttä ja ikää oli kyllä riittävästi. Osa jo ylijäreää sahalle. Kasvu kyllä oli vielä hyvä, mutta kirjanpainajariski..
Jos hakkuita aletaan rajoittamaan, niin miten arvioidaan riskimetsiköiden hakkuita. Rajoitetaanko kaikkia tasaisesti, vai annetaanko riskimetsiköiden hakkuille synninpäästö?
Kiertelin yhtä kuusikuviotani eilen. Ikä 85 v. Järeää, mutta kirjanpainajista ei merkkejä. Ehkä on hyvä hakkuuttaa tämän hallituksen aikana. Ei kuitenkaan tänä vuonna, koska vero olisi 34%.
Metsätkin muuttuivat päästölähteeksi. Hallitus seuraa tilannetta huuli pyöreänä. Metsänomistajat reagoivat nopeammin ja alkavat hätäpäissään myydä puuta mahdollisten seuraamusten pelossa. No ei vielä hätää. Ainakin pari vuotta on aikaa myydä puuta ja tehdä hakkuita seuraamuksitta. Takautuvaa lainsäädäntöä ei voida tehdä. Myyntipaineet kyllä kasvavat ja hintakin voi lähteä hitaaseen laskuun. Lisämausteena kirjanpainajat.
Minulla kohta jatkuu tehometsätalous. Lähden juuri ostamaan uuden terälaikan ja teräketjuöljyä. Sitten taas peltokuusikon kimppuun.