Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ympäristökeskuksen laskentatavan mukaan siis puun ilmakehästä sitoman hiilen viipeellä palauttaminen ilmakehään on päästö.
Mitenkähän Ympäristökeskus suhtautuu ihmisten ja eläinten uloshengityksen hiilidioksidipäästöihin. Ympäristökeskuksen logiikan mukaan hengitysilman hiilidioksidipäästöksi lasketaan myös sisäänhengitysvaiheessa keuhkoihin tullut ulkoilman hiilidioksidi, koska se pienellä viipeellä vapautuu takaisin ulkoilmaan uloshengityksen mukana.
Valtio ilmeisesti pyytää Ympäristökeskukselta lausuntoja lakien valmisteluiden yhteydessä. Ehkä kannattaisi hieman vähentää ko lausuntopyyntöjä. Näin vähenisi samalla ko viraston rahoitustarve. Seuraavissa ko viraston tuloskeskusteluissa ko virastoa ohjaava ministeri voisi hieman skarpata.
Puutavaran hinnalla on vähäinen merkitys rakentamisen hiipumiseen. Kun päämarkkina-alueella rakentaminen hiipuu, niin reuna-alueilta loppuu toiminta ensin.
Yksi asia, joka tuli mielleeni puolustaa kiertoiän jatkamista. Nimittäin naapurikateus. Pappa tällä perusteli n 55 v sitten järeän kuusikkonsa edelleen kasvattamista.
Pitäisi päästä näistä metsälötason tarkasteluista kokonaisuuden tarkasteluun. Jossakin metsälössä kiertoajan jatkaminen ehkä pitää vielä hiilinielua kohtuullisella tasolla. Teollisuus kuitenkin käyttää puuta suunnilleen samaan tahtiin. Eli, kun toisessa metsässä kiertoaikaa pidennetään, niin toisessa, mahdollisesti nuoremmassa lyhennetään. Lopputuloksena hiilinielu heikkenee.
Vai kasvatetaan metsiä alusta asti normaalia harvemmassa. Siis alennetaan hiilinielua ja puuntuotosta alkuvaiheesta asti. Onkohan järkeä?
En pitäisi Metsähallituksen näkemyksiä yläharvennuksen auvoisuudesta uskottavina. Taustalla voi vaikuttaa poliitinen ohjaus, jonka paine voi vaikuttaa Mh:n pyrkimykseen siirtyä vähitellen yläharvennuksen kautta jatkuvaan kasvatukseen ja samalla pidentää kiertoaikoja. Molemmatkan ovat hiilensidonnan kannalta haitallisia. Mykkänenkin tätä jatkuvaa kasvatusta mainostaa, vaikka asia ei hänen tontille kuulukkaan.
Taustalla voi vaikuttaa myös valtion rahan tarve. Yläharvennuksellahan voidaan lyhytaikaisesti lisätä metsän tuottoa. Tuoton aleneminen on sitten seuraavien hallitusten murhe. Puun ostajakin lyhyellä tähtäimellä hyötyy, kun tarjonta lisääntyy.
Uskoisin, että yläharvennus lisää tuulituhoja, kun tuuleen tottuneita valtapuita poistetaan. Itselle tuli se mieleen, kun katselin eilen palstallani järeän koivikon tilaa naapuripalstan hakkuiden jälkeen. Koivuja pienempiä kuusia oli kaatunut tuulessa, mutta koivuja ei yhtään.
<p>Marinista puheenollen taitaa olla loppuunkaluttu luu Suomen politiikassa. Julkisuudessa on hyvin vähän näkynyt Blair-instituutin henkilöitä. Seuraavat presidentin vaalit, joihin Marin voi osallistua ovat 12 v kuluttua, kun Stubb poistuu. Siihen mennessä Sanna on jo unohdettu.</p><p>Ihmetyttää, miten vielä kesäkuussa pääministerinä toiminut henkilö voi tuosta vaan lähteä strategiseksi neuvonantajaksi antamaan neuvoja valtioille, jotka ovat mahdollisesti Suomen kilpailijoita. Kyllä ministereiden karenssisäätely on lepsua.</p>
<p>Itse myin pystykauppana Laanialle Raaka-Antin palstaa järeämmän n 5ha palstan. Hieman tuli tukkiakin. Korjuujälki on todella hyvä. </p><p>Ko alueita raivasin ja harvensin itse myös hankintana siihen kuntoon, että koneellinen harvennus onnistui hyvin. Ehkä Raaka-Antin pasta on vielä ylitiheää koneelliseen harvennukseen. Kannattaa harkita vielä yhtä harvennusta omatoimisesti hankintana ennen koneellista harvennusta. </p>
Hankala velkaongelma on ollut hallitustemme ratkottsvana jo 15 vuotta, eikä ratkaisua ole näköpiirissä, vaan ongelma pahenee vuosi vuodelta.
Osa ongelmaa on, että velalla vivutetaan kansantalouttamme keinotekoisesti omia kykyjämme suuremmaksi. Tästä on seurauksena, että joudumme vastaamaan EU:n kuluista enemmän kuin oikeastaan ansaitsemme. Viimeisenä naulana arkkuume on tämä EU:n velalla pystytetty elpymisrahasto. Velkaosuutemme n. 7.5 miljardia ja saamme n. 2.5 miljardia. Näillä koroilla alkaa kirpaisemaan.
Voi olla, että ainoa pelastuksemme on, että kansainväliset rahoittajat sulkevat rahahanansa. Päättäjäme ei pysty suuntaa muuttamaan.
Hallitukseen palaisin. Orpon hallitus siis ottaa velkaa 10 miljardia vuodessa ja myy tuottavaa valtion omaisuutta miljardilla vuodessa. Lisäksi investoi miljardin vuodessa tuottamattomaan Turun rataan. Eipä Suomen tilanne tällä menolla parane. Samalla uralla kohti katastrofia kuin edellinen hallitus. Sipilä nyt sentään pystyi hieman hidastamaan Suomen talouden heikkenemistä.