Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kuntien työntekijöistä ja budjeteista lähti puolet hyvinvointialueille. Ei vaikutusta kunnanjohtajien määrään, eikä palkkaan. Rahaa on.
Verotusta kiristämällä ei tästä suosta nousta. Ainoa konsti on nostaa teollisuustuotantoa ja vientiä. Pientä helpotusta tuo energian tuonnin väheneminen.
Suomen bruttokansantuote on n. 150000 €/työntekijä. Eli 100000 lisätyöllistä voisi lisätä bruttokansantuotetta keskiarvolla laskien 15 miljardia. Todennäköisesti nämä lisätyölliset ovat vaikeasti työllistettäviä eli vaikutus kansantuotteeseen jää vähäiseksi. Lisäksi on saatava jo työllistettyjen työn tuottavuus selvään kasvuun.
Ihmisien toimilaisuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnassa vaikuttavat tunnelmat. Tässä suhteessa valtion toimenpiteissä pitäisi kiinnittää huomiota toimenpiteiden oikeudenmukaisuuteen. Esim suurituloisten ”ylimääräinen” verohelpotus ei ollut järkevää.
Eläkeläisten raippaverotus on joidenkin mielestä epäoikeudenmukainen. Itse sitäkin maksan ja minusta ok.
Eilisessä tv-keskustelussa tuotiin esiin myös yksinyrittäjien kasvu ja hieman suurempien yritysten väheneminen. Työvoimaa siis siirtyy enenemässä määrin yrittäjiksi. Tämä rapauttaa ay-kenttää, mutta ei näytä huolestuttavan ay-pomoja. Vanhasta pidetään kiinni loppuun asti. Konta ay-kenttään jää vain julkinen, ulkomaisesta velasta riipuva osapuoli.
Toisaalta ay-kentän liiallinen rapautuminenkaan ei ole hyvä. Työelämän ennakoitavuus kärsii siitä, mikä vaikeuttaa investointeja. Sopimalla pitäisi päästä ns vin-vin tilanteeseen.
Minkäs teet, jos romukasa on myyty eurolla laitapuolen kulkijalle? Tiedän yhden tällaisen tapauksen.
Hallituksen vastuullahan ko investointien saanti on ja siksi näitä toimenpiteitä ajaa. Ko investoinnit ovat pääasiassa suunnittelu- ja ideointivaiheessa. Puolen vuoden työmarkkinakuohunta ei paljoa vaikuta, jos muutokset saadaan aikaan. On myös otettava huomioon, että kotikutoinen lama alentaa kustannustasoamme ja lisää pidemmällä tähtäimellä investointihalukkuutta. Kunnon rutina voi johtaa haluttuun lopputulokseen. Kunnon rutina on otettava vastaan hallituskauden alussa, jotta vaalikarja ehtii toipua seuraaviin vaaleihin mennessä.
Seurasin myös eilistä tv-keskustelua. Ei tullut mitään muutosehdotusta naisedustajilta jo 15 v jatkuneeseen kehitykseen. Pelkkää änkytystä.
Tilannetta on yritetty muuttaa jo pitkään, mutta huonolla menestyksellä, ja on selvää, että ellei muutosta tapahdu, edessä on katastrofi. Arvioisin, että nyt on tultu viimeiselle rajalle ja hallitus toteuttaa suunnitelmansa suunnilleen suunnitelmiensa mukaan. Melkoinen hässäkkä siitä vähäksi aikaa syntyy, mutta so what.
Ilmeisesti halpa hinta pohjoismaiia johtuu osittain siitä, että siirtolinja Ruotsista Liettuaan ei toimi.
Katselin eilen A-studiossa näitä leikkauskeskusteluita. Kovin merkityksettömänä Purra piti suurituloisten ”ylimääräistä” verohelpotusta. Pienihän sen rahallinen vaikutus on, mutta suuri tyytymättömyyden lähde. Itse en ymmärrä, että laman kynnyksellä kevennetään eniten suurituloisten verotusta. Siitä syntyvä tyytymättömyys kyllä heijastuu väistämättä epäsuorasti myös valtion talouteen.
Turha maanomistajan on pohtia näitä purkurahastoja. Niitä saa odottaa vuosia ja voi olla, ettei tule koskaan. Pitää toimia itse ja heti. Kiinteistöyhtiö pystyyn ja sen omistus holding yhtiön kautta. Siitä sitten nostamaan lähes verottomia tuloja, eikä tarvitse miettiä vuokralaisen konkurssia. Natalia Salmela näytti hyvän tavan toimia.
Tuulimyllyyhtiöiden konkurssiin kannattaa varautua niin, että lohkoo myllyn maa-alan omaksi tilaksi ja tekee siitä esim kiinteistöyhtiön. Jos mylly-yhtiö menee konkkaan, niin menee myös ko kiinteistöyhtiö, eikä ko yhtiön omistaja joudu purkuhommiin.