Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
<p>Kyllä tekniset ratkaisut aurinkoenergian talteenotossa ovat ylivoimaisia luonnon ratkaisuihin verrattuna. Itsekin olen niistä tälle palstalle kirjoittanut.</p><p>Aurinkoenergia pitää yllä tuulia, ja sitä kautta tuulivoima hyödyntää aurinkoenergiaa välillisesti. Aurinkopanelit suoraan, kuten myös metsät.</p><p>Tehokkaimmin näistä toimii tuulivoima, joka pistemäisenä ratkaisuna ottaa talteen suurelle alueelle kohdistuneen aurinkoenergian synnyttäneen tuulen energiaa. </p><p>Aurinkopanelit ja metsät poikkeavat tuulivoimasta, koska ne hyödyntävät pelkästään niiden alueelle tulevaa aurinkoenergiaa. Näistä aurinkopanelit omaavat todennäköisesti aurinkoenergian talteenotossa parhaan hyötysuhteen. Metsä tulee kaukana perässä. Tuumyllyjen hyötysuhdetta on vastaavasti vaikea määrittää, enkä sellaista yritystä ole missään nähnyt. Vaikeutena on määrittää se, kuinka paljon aurikoenergiaa on kulunut tuulimyllyyn tulevan tuulienergia syntyyn. </p><p>Jos tarkastellaan metsän, aurinkopanelin ja tuulimyllyn sijoituspaikkojen vaatimalle maa-alueelle kohdistuvan aurinkoenergian hyödyntämistä, niin tuulimylly ei hyödynnä mitään. Kuitenkin, koska tuulimylly ottaa talteen huomattavasti enemmän energiaa, kuin mitä kohdistuu sen rakennuspaikalle, ei sen vähäisellä haitalla metsien kasvulle ole käytännön merkitystä. Eli tehokkuusmielellä tuulimylly on ensin, aurikopanelit kaukana perässä ja metsä jossakin horisontissa.</p><p>Em tarkasteluissa tulee luonnollisesti ottaa huomioon myös sähkön osalta johtokäytävien ja metsien osalta tiestön vaatimat alat. Johtokäytävissä tapahtuu jonkin verran aurinkoenergian sitoutumista biomassaan. Teiden osalta ei. Valistunut arvaukseni on, ettei em seikoilla ole vaikutusta tuulivoiman, aurinkovoiman ja metsien tehokkuustarkastelun marssijärjestykseen. Kyllä Tolopainen on oikeassa.</p>
Laita Kalle polttoaine reppuun ja letkulla syöttö sahoille. Ei tule tankkaiskatkoja. Reppuun myös energiajuomasäiliö, josta leku suuhun. Myös sorsa housuihin.
Kallen työskentelyn joku voisi kuvata. Kalle voisi julkaista videon influensserikanavallaan ja euroja alkaa tulemaan tilille solkenaan.
Edelliseen tuli painovirhe. Monomuotoisuuden sijasta po monimuotoisuus.
Gla:n mukaan talousmetsissä on meneillään sekametsäbuumi. Sekametsäähän syntyy lähinnä aukkohakkuiden jälkeen. Eli Luontopaneelin ideologian vastaisen toiminnan seurauksena.
Ehkä kannattaisi tehdä tutkimus miten nykyiset sekametsät ovat syntyneet ja kehittyneet sekä niiden hyödyt ja haitat mm monomuotoisuudelle. Ideologia tietysti estää tällaisen tutkimuksen.
<p>Luontopaneelin nykyinen toimikausi on päättymässä. Vielä viime tipassa tekee ulostuloja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.</p>
Vidakallolla onkin käytössään jotakin täysin uutta: ikiliikkuja.
Puusauna on poikaa metsätöiden jälkeen. Kohta tulille. Suihku lämpiää sähköllä (8,5 c/kwh).
Näyttää tulevan kylmä talvi, joten energiapuuvarastot ovat kevään kynnyksellä tyhjät. Eiköhän silloin saa hyvän hinnan kuitu- ja energiapuusta.
Itse teen juuri energiapuuta hankintana ja myyn ne vasta, kun ne on ajettu maaliskuussa tien varteen. Kylmää talvea odotellen.
Valtion metsien hakkuiden merkitys veronmaksajien edun osalta on pieni verrattuna valtion velkaantumiseen. Veronmaksajien kontollehan se viimein kaatuu.
Pientä lainaa ehkä otetaan myös valtion metsistä. Vaikea sanoa tehdäänkö näin. Pitäisi tietää valtion taloumetsien puumäärän muutos hakkuisiin verrattuna.
Mielestäni keskustelu kiertoajan lisäämisestä on vain lievempi ilmaus hakkuiden rajoittamiselle. Miksei voida sanoa suoraan, että halutaan vähentää hakkuita, eikä sievistellä kiertoajan pidentämistermillä.
Metsähallituksen nimenomaan ei tulisi kokeilla ainakaan merkittävästi pidempää kiertoaikaa, ellei sen etuja voida osoittaa. Veronmaksajien etu edellä pitää mennä luontoarvoja unohtamatta. Poliittinen ohjaus pitää sivuuttaa.
Yksityinen mo voi tietysti harrastaa myös kiertoajan pidentämistä. Taidan itsekin siihen ”syyllistyä”, kun metsäni puumäärä ja keski-ikä koko ajan kasvaa. Laiskuutta?