Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Anton edellä todisti, että kettukannan vahvistuminen vahvistaa myös riekkokantaa. Itse uskon, että asia on toisinpäin: riekkokannan vahvistuminen lisää kettujen ravinnon saantia ja edelleen kettukantaa.
Jos Antonin teoria pitäisi paikkansa, kannattaisi lisätä jäätelön syöntiä, jos halutaan lämmin kesä.
Jessen käsitys tuli selväksi. Eli yhdistykset ja muut järjestöt toimikoot vain jäsenmaksujen varassa. Pitäsikö lisätä tässäkin säätelyä, kuten MHY tarjouskilpailurajoituksissa? Muutenhan ei mitään tapahdu. Jessehän voisi lähteä ajamaan näitä juttuja Persujen avituksella tai kansalaisaloitteen kautta.
Itse olen eräässä yhdistyksessä, joka sijoitustuotot käytetään pääosin ydistyksen toimialaan liittyviin koulutus- yms. stipendeihin. Muu toiminta pyörii jäsenmaksujen ja koulutustuottojen varassa. Jäsenmaksu on hyvin pieni. Minusta ko. toimintamalli on hyvä.
Jessen mielestä ehkä ei. Voihan olla, että Jessenkin mielestä rajoitus pitäisikin koskea vain MTK:ta, jolloin mahdollinen laki voitaisiin kohdistaa vain MTK:n ja sen jäsenjärjestöihin (myös MHY:t) sekä yhdistää siihen puukaupan tarjouskilpailurajoitukset. Ennustan kuitenkin tällaisen laille huonoa menestystä.
Vastasihan se Jesse vihdoin ja viimein. Eli hänen ratkaisunsa olisi valtakirjakaupan kieltäminen MHY:ltä. Muille kai se sallittaisiin. Siinäpä sitä on oikeusoppineille pähkäiltävää. Kansalaisaloite?
Odottelen edelleen Jessen esitystä tämän ongelman ratkaisuun.
Muuten Tornator harjoittaa myös valtakirjatyyppistä puukauppaa. Tämä on ilmeisesti myös erittäin tuomittavaa joidenkin mielestä. Mitenkähän tämäkin voitaisiin ratkaista?
Jessen kannattaisi vähäksi aikaa rauhoittua ja pohtia perusteellisesti vastausta kysymykseeni koskien MHY-sopimuskuvion ratkaisua. Kovasti hän ko. kuviota kritisoi, mutta ratkaisuehdotusta ei kuulu.
MHY:n palveluita ei tietenkään kannata käyttää jos on aikaa puljata itse esim. harvennuskauppojen järjestelyissä. Työssäkäyvillä on harvoin luppoaikaa päivisin. Nyt minulla alkaa olla eläkepäivien alettua.
Olisikohan Jessen pahimmat höyryt jo lauhtuneet, jolloin hän voisi miettiä kritiikin suoltamisen lomassa, miten hänen mielestään tämä ”ongelma” tulisi ratkaista.
Ise voisin hyvinkin käyttää MHY:tä seuraavalla shapluunalla:
– MHY pyytää valtakirjani perusteella tarjoukset alueella toimivilta firmoilta esim. 5 ha:n harvennushakkuusta. Tarjousten saannin jälkeen MHY tekee vertailulaskelman eri tarjouksista sekä oman korjuupalveluehdotuksensa. Käymme yhdessä homman läpi ja sen jälkeen minä päätän miten edetää. Tähän ei kenelläkään pitäisi olla nokan koputtamista. Minulla on vapaa sopimuoikeus tehdä puillani mitä lystään.
Kovasti valitetaan tästäkin asiasta. Ratkaisuja pitäisi tuoda myös kehiin. Onhan kai tällainen toiminta myös mahdollista vaikka metsäfirmoille tai metsäpalvelurityksille. Siitä vaan perustamaan metsäpalveluyritystä ja tarjoamaan valtakirjakauppaa MHY:n tapaan. Mikä estää ryhtymästä itse ”kermankuorijaksi”? Rahhoo on näköjään saatavissa helposti tyhmiltä metsänomistajilta mikäli tämän keskusteluketjun antiin on uskomista.
En edelleenkään ymmärrä mikä tässä mättää. Onko tosiaan niin, että valtakirjakauppa on sallittu vain MHY:lle? Kyllä kai metsänomistaja voi antaa valtakirjan metsäfirmoillekin (vaikka Tornator) tai naapurille. Metsäfirmathan välittävät paljon puuta myös toisilleen eivätkä kysy siihen mitään lupaa puun myyjiltä.
Mitenkähän tämä MHY:n valtakirjakauppa sitten voitaisiin estää? Suomessa kun on vapaa sopimusmahdollisuus. Pitäisikö säätelyä lisätä?
On tietysti hyvä, että epäkohtia tuodaan esiin, jotta puun myyjä tietää varautua mahdollisiin välistävetoihin.
Nyt en oikein ymmärrä mehtäukon viimeisintä viestiä. Miten niin MHY:n laistaminen asiakkaan vaatimista kilpailevista tarjouksista olisi jotenkin tuomittavampaa kuin esim. metsäpalveluyrittäjien vastaava toiminta. Voihan metsänomistaja tehdä vastaavan kilpailuttamissopimuksen myös metsäpalveluyrittäjän kanssa, joka ehkä sitten toimiikin vastoin sopimusta. Jos MHY tai yritys toimii sopimuksen vastaisesti pitää siihen tietysti metsänomistajan reagoida.
Isot yrityksethän ovat juuri tuomittu kartelleista. Onkohan niillä vieläkään puhtaita jauhoja pusseissa?
Ei nyt aleta parjaamaan tutkijaparkoja. Ylseisestihän tunnettua on, että tutkimuksen hyötysuhde on samaa luokkaa kuin hehkulampun. Hyötykäyttöön tulee tuloksista n. 5 %. Mutta kuitenkin, jotta tämä 5 % saadaan aikaan on myös tehtävä 95 % muuta.
Harva tutkija siis pääsee kokemaan onnistumisen tuomaa hyvänolontunnetta. Suurin osa saa jatkuvasti kokea ainakin jossain määrin epäonnistuvansa.