Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Skodan 1.9 d-kone on tosiaan Volkkarin koneita, mutta ei kuulu tähän maniloituun moottorisarjaan. Päästöjen liiallisuus tarkistetaan katsatuksessa ja ei ainakaan vielä ole ollut ongelmia.
Mitä tulee tapetilla olevaan volkkarin dieselmanipulointiin ja verotuskuvioihin, niin vero määräytyy hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tyyppikatsastuksessa on myös rajat typenoksideille. Kun ne näissä ”lastutetuissa” koneissa laitetaan kohdilleen, niin kulutus ja hiilidioksidipäästöt lisääntyy. Eli ko. autoista on peritty liian pieni vero. Katsotaan tuleeko ko. jutusta maahatuojille lisäveroja. Autojen omistajille tuskin jälkikäteen, mutta käyttömaksu ehkä voi nousta.
Koskahan verottaja herää näihin päästösotkuihin? Autovero + käyttömaksuhan perustuu tyyppikatsastuksen päästöihin. WW-korsennin päästöt ovat poskellaan. Arvioisin, että verottaja voisi lähettää maahantuojille noin 25 miljoonan laskun. Tästä ei vielä ole puhuttu julkisuudessa mitään. Luulisi Valtionvarainministeriönkin jo heräävän.
Itse ajelen Skodalla, jossa on 1.9 dieselkone. Eli ei tule ongelmia. Keskikulutus 4.5 l, eli ei heittäne pahasti ilmoitetusta.
Jos Ostaajamyyn teoria pitäisi paikkansa, niin silloinhan kannattaisi nostaa palkkoja reippaasti ja kaikki voittaisivat. Ko. teorian mukaan voisi tällöin tulla muutama10tuhatta työtöntä, mutta kokonaisuus olisi plussalla. Uskokoon ken tahtoo.
Nokia sinnitteli kilvassa mukana tehostamalla tuotantoaan ja siirtämällä sen suurimmalta osin halpamaihin. Sitten eväät loppuivat.
Vastaava kehityskaari on monella muulla tuotteella. Ensin tuotteet kehitetään Suomessa ja volyymien kasvaessa lisätään tuotantoa lähempänä markkinoita tai halvemman työvoiman maissa. Lopulta volyymituotteiden tuotanto Suomessa lopetetaan kannattamattomana. Osaamisesta homma ei tällöin ole kiinni, vaan kustannuksista. Esim. kaivoskoneiden tuotantoa siirtyy halpamaihin. Pian ehkä metsäkoneidenkin.
Uusilla innovaatioilla ja tuotteilla ei tätä ongelmaa ratkaista. Niitä tietysti tarvitaa ja toivottavasti syntyy ainakin sitä tahtia, että pysytään muiden maiden tahdissa ja hyvässä lykyssä hieman saadaan niitä kiinni.
Hyvä esimerkki menestyksellisen suurinnovaation vaikutuksista on Nokian menestystarina. Aikanaan se edusti ylivoimaista osaamista ja poiki työpaikkoja ja verotuloja Suomeen kiihtyvällä vauhdilla. Tämä synnytti vauhtisokeuden koko yhteiskuntaan ja nousukiitoa ei riittävästi jarrutettu maksamalla valtion velkaa pois vastaavasti vaikkakin Nokia suurta kokoa suhteessa kansantaloutemme kokoon pidettiin rislkinä. Seurauksena oli kustannustasomme nousu yli sen, minkä olisimme ilman Nokiaa ”ansainneet”. Nyttemmin Nokia on palannut normaaliuralle, mutta nousikiidon kustannusrakenne on jäänyt jäljelle. Velkarahalla ko. kustannusrakennetta on pidetty yllä jo 6 – 7 vuotta. Tällä tiellä ei kertakaikkiaan ole enää mahdollista jatkaa.
Sipilä on selvästi sanonut, että jos ei homma etene nykyhallituksen mukaiseti, niin mies menee vaihtoon. Olisikohan seuraava kaveri viisaampi? Epäilen, ettei tämä homma ratkea miehiä tai naisia vaihtamalla.
Näissä lamatalkookeskusteluissa on jäänyt liian vähälle se seikka, että yrittäjien kautta kaikki hyvinvointi tähänkin maahan viimekädessä tulee. Niin yritysten kuin yhteiskunnankin työntekijöille.
Paras lopputulos saadaan, jos yrittäjät työllistävät Suomessa. Monet suomalaiset yritykset ja yrittäjät kylläkin pärjäävät kohtuullisesti vaikka ovatkin siirtäneet yhä suuremman osan yritystoimiminnastaan ulkomaille. Suurimmalle osalle työntekijöistä ulkomaille lähtö ei onnistu. On mahdollista, että 18.9. tapainen toiminta edistää suomalaisten yritysten siirtymistä ulkomaille ja näin edelleen heikentää työntekijöiden asemaa. Taitavat sahata omaa oksaansa. Toivottavasti eivät putoa vallan korkealta.
Kyllä minä teilasin ensimmäisen jo n. 10.8.. Nyt ovat runsastuneet alueilla, joissa ei aiemmin ole paljoakaan ollut.
Jessen tapaus on tietysti selvä. Ko. metsikkö oli selvästi vajaatuottoinen ja pieni pinta-alaltaan eli kannatti kaataa ja yhdistää muihin kuvioihin. Ehkä puulajin vaihtokin samaksi muiden kuvioiden kanssa on järkevää.
Vajaatuottoisesta kuusikosta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että kuusien kasvatus olisi yleensäottaen järjetöntä.
Eiköhön menettely ole sama, kuin aiemmassa muutoksessa 50 % – 60 %. Tällöin muutos koski vanhojakin kiinteistökauppoja. Jos muutos jarruttaa metsätilakauppaa, niin siitä ei ole suurta haittaa. Sen sijaan, jos muutoksen odottelu jarruttaa puukauppaa, niin se on hankalampi juttu.
Tietoahan tässä juuri haen. Jesse kun tuntuu olevan asioista perillä ja pohdiskelen juuri, olenkohan aivan väärillä jäljillä kuusen kasvatustouhuissani.
Kysyisin siis viisaamman neuvoa, että pitäisikö laittaa kiireesti lihoiksi kuusikko, joka harvennettiin 6 vuotta sitten? Rinnankorkeusikä on tuulenkaadosta mittaamieni vuosirenkaiden mukaan nyt 65 v, eli kokonaisikä 70 v. Luontaisesti uudistunut, ppa 22 ja tilavuus n 270 m3/ha ja keskipituus 26 m sekä kasvu n. 9.5 m3/ha/vuosi ja arvokasvu yli 500 €/ha/vuosi. Pitäsiköhän vaihtaa haapaan, jolla arvokasvu vauhtiin päästyäänkin olisi alle 350 €/a/ha?