Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Järjettömään Durban-sopimukseen ei olisi pitänyt Niinistön nimeään laittaa. Aikoinaan perusteltiin, että EU sitten korvaa Suomen menetykset. Eipä ole kuulunut.
Durban sopimuskin sivuaa näitä viimeaikaisia lumituhoista johtuneita sähkökatkoksia. Yleisöpalstoillakin vaaditaan sähkölinjojen leventämistä. Eräskin kirjoittaja väitti, ettei se mitään maksa, vaan puunmyyntitulot paikaavat metsänomistajien kulut. Durbansopimus tuo laskelmieni mukaan n. 2000 €/ha maksut Suomelle eli arviolta 6000 km sähkölinjojen levennyksen Durban-hinta olisi n. 12 miljoonaa ecua. Ei mitään järkeä.
Yhteiskuntasopimuksella pyrittiin siihen, että kansantalouden kakku olisi saatu kasvamaan isommaksi pienentämällä yksilöiden siivun kokoa. Näin kohtuullisen kokoisia siivuja olisi riittänyt useammalle, kuin nykymeiningillä.
Tämä ei kaikille sopinut. Tuloksena on kakun koon pieneneminen, mutta siivukoko harvenevalle jakajaporukalle säilyy ennallaan. Joillakin ehkä kasvaakin. Joka tapauksessa herrahisseihin päässeiden ja pääsevien siivukoko niin työnantaja kuin työntekijäportaissa (mm. ammattiliitot) säilyy vähintään ennallaan.
Minulla on sellainen käsitys, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöiden tarkoitus on nimenomaan turvata jäljelle jäävän jäsenistön edut. Mitä harvemmaksi jäsenistö saadaan, niin sitä helpomminhan homma hoituu. Eli herrahissien yläporras saa hommansa helpommin hoidettua ja pystyy paremmin keskittymään vaikka golfin peluuseen.
Jessen viimeisen viestin perusteella voisi päätellä, että hänen lääkkeensä olisi palkkojen nosto. Näinhän kulutuskysyntä kasvaisi. Muistuttaa ikiliikkujan keksimistä.
Minusta tässä yhteiskuntasopimuskeskustelussa on huonosti tullut eesiin mm: seuraavat seikat:
– yrityspuolella kaikki työ työntekijöille tulee työnantajien kautta. Työnantajien on saatava kaupaksi työntekijänsä työ kulloisillakin ehdoilla. On sevästi nähty, että kauppa ei käy. Voi olla, että osasyynä on työehdot. ehkä myös työnantajien heikko myyntitaito. Voihan olla myös niitä työnantajia, joita ei kiinnosta tuotannon lisääminen, kun pärjäilevät nykyiselläkin.
– julkisen puolen rahoitus voi pitkässä juoksussa perustua vain yksityispuolen tuloksiin. Nyt julkista puolta pidetään yllä velkarahalla. Julkisen puolen palkkojen pitäisi seurata yksityisen puolen kantokykyä, kun menee heikosti, niin automaattisesti vastaavasti julkisen puolen palkat laskevat ja vastaavasti nousuvaiheessa nousevat.
Itseäni kummastuttaa lähinnä vasemmiston suunnasta tulleet näkemykset siitä, että palkkojen alentaminen vain pahentaa tilannetta. Jos tämä väittämä pitää paikkansa, niin silloinhan palkkoja korottamalla tilanne paranesi. En usko, että nykyiset palkat ovat optimaaliset. Optimi on joko nykytason ala- tai yläpuolella. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt, että optimipiste olisikin nykypalkkojen yläpuolella. Kuka ehtii ensiksi?
Sähköt oli tulut ilmeisesti aamulla tai eilen illalla. Viime- ja edellistalvena harvennetuista koivuista oli ainakin 1/3-osa luokilla. Naapurilla nuorempi koivuntaimikko melkein järjestään luokilla. Nyt tulee suoja ja lumet lähtee, mutta toipuvatko koivuista edes osa? Onko kokemuksia.
Viime talvena energiaharvennettu männikkö oli säästynyt tuholta. Vanhemmista männyistä oksia oli murtunut. Ilmeisesti nuoren männyn oksat taipuvat murtumatta, eikä puukaan taivu niin herkästi kuin nuori koivu.
Tammea ole itsekin harkinnut. Luontaista vaahteraa kasvaa jonkin verran eräällä lohkolla. Yksi tammen taimikin oli auton kääntöpaikalla, mutta hävisi ilmeisesti autojen alle. Yhtään tammea ei kuitenkaan ole ainakaan 3 km. säteellä, joten mistähän oli tullut?
Rehevä etelärinne voisi sopia tammelle, mutta ne hirvet. Toivottavasti ei tästä kuitenkaan kehkeydy uutta hirvikeskustelua.
Käsitykseni mukaan käytetty metsävähennys lisätään metsätilan myyntihintaan, eikä myyntivoittoon. Tällä seikalla on merkitystä vain, jos ostohinta suhteessa myyntihintaan on ollut alhainen, jolloin myyntivoitto kannattaa laskea käyttämällä tilan hankintamenona esim. 40 % myyntihinnasta tai oikeastaan 0.4 *(myyntihinta + käytetty metsävähennys). Muistaakseni viimeisimmässä metsäveroillassa verottajan edustaja oli ko. asiaa kysyessäni ko. kannalla.
Sukupolvenvaihtokaupoissahan käytetyllä metsävähennyksellä ei ole merkitystä, koska mahdollinen voitto on myyjälle verovapaata. Kun myyntivoiton verotus on viimeaikoina kiristynyt ja ehkä vieläkin nousee, kannattaa sukupolvenvaihdoskauppa pitää mielessä.
Tässäkin ketjussa tarjotaan hirviongelman ratkaisuksi pusikoiden raivausta. Voi paikallisesti toimiakin, mutta alkaisivatko hirvet kuolla nälkään tai vähentämään vasatuotantoa? Tuskin. Ainoa toimiva ratkaisu on hirvien kannan alentaminen metsästyksen keinoin.
Ei oikein avaudu, mitä ketjun aloittaja oikein yrittää sanoa. Onko tarkoituksena esittää, ettei metsänomistajissa ole puuntuotantoon keskittyviä yrittäjiä vaan kaikki ovat sijoittajia, jolloin sukupolvenvaihdoksen verohelpotukset eivät olisi perusteltuja?
Itse olen sitä mieltä, että metsänomistajista osa toimii yrittäjämäisinä puuntuottajina. Osa toimii osa-aikaisina yrittäjinä ko. alalla ja osa sijoiittajan roolissa. Pitäsikö siis koko toimialaa pitää pelkästään sijoitusalana, kun jotkut toimivat näin. Lisää siis sääntelyä kehiin, jotta jyvät erottuvat akanoista. Tämäkö on tarkoitus?
Myös esim. teollisuusyrittäjistä osa on käytännössä sijoittajia. Voivat nimellisesti olla vaikka hallituksen puheenjohtajia, mutta tekevätköhän muuta, kuin käyvät kokouslounailla ja suunnittelevt muuttoa Portugaliin veropakolaisiksi. Pitäsikö näiden takia kaikki yrittäjät määrittää sijoittajiksi?
Jos tuplalatvoja on runsaasti, voi kysessä olla boorin tms. hiveaineen puutos. Itsekin leikkelin jonkinverran tuplalatvoja peltoon istutetuista kuusista. Sitten ajattelin, että jos kyseessä on boorin puutos, niin tuplalatvoja tulee myöhemminkin niin korkealle, ettei latvojen katkaisu onnistu. Neulasanalyysi osoitti hivenaineongelman ja lannoituksen jälkeen tuplien synty on selvästi vähentynyt.
Taimissa ei vikaa ollut, koska viereiselle metsäpalstalle istutetuissa kuusissa ei tuplalatvoja esiinny.