Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti halpa hinta pohjoismaiia johtuu osittain siitä, että siirtolinja Ruotsista Liettuaan ei toimi.
Katselin eilen A-studiossa näitä leikkauskeskusteluita. Kovin merkityksettömänä Purra piti suurituloisten ”ylimääräistä” verohelpotusta. Pienihän sen rahallinen vaikutus on, mutta suuri tyytymättömyyden lähde. Itse en ymmärrä, että laman kynnyksellä kevennetään eniten suurituloisten verotusta. Siitä syntyvä tyytymättömyys kyllä heijastuu väistämättä epäsuorasti myös valtion talouteen.
Turha maanomistajan on pohtia näitä purkurahastoja. Niitä saa odottaa vuosia ja voi olla, ettei tule koskaan. Pitää toimia itse ja heti. Kiinteistöyhtiö pystyyn ja sen omistus holding yhtiön kautta. Siitä sitten nostamaan lähes verottomia tuloja, eikä tarvitse miettiä vuokralaisen konkurssia. Natalia Salmela näytti hyvän tavan toimia.
Tuulimyllyyhtiöiden konkurssiin kannattaa varautua niin, että lohkoo myllyn maa-alan omaksi tilaksi ja tekee siitä esim kiinteistöyhtiön. Jos mylly-yhtiö menee konkkaan, niin menee myös ko kiinteistöyhtiö, eikä ko yhtiön omistaja joudu purkuhommiin.
Ympäristökeskuksen laskentatavan mukaan siis puun ilmakehästä sitoman hiilen viipeellä palauttaminen ilmakehään on päästö.
Mitenkähän Ympäristökeskus suhtautuu ihmisten ja eläinten uloshengityksen hiilidioksidipäästöihin. Ympäristökeskuksen logiikan mukaan hengitysilman hiilidioksidipäästöksi lasketaan myös sisäänhengitysvaiheessa keuhkoihin tullut ulkoilman hiilidioksidi, koska se pienellä viipeellä vapautuu takaisin ulkoilmaan uloshengityksen mukana.
Valtio ilmeisesti pyytää Ympäristökeskukselta lausuntoja lakien valmisteluiden yhteydessä. Ehkä kannattaisi hieman vähentää ko lausuntopyyntöjä. Näin vähenisi samalla ko viraston rahoitustarve. Seuraavissa ko viraston tuloskeskusteluissa ko virastoa ohjaava ministeri voisi hieman skarpata.
Puutavaran hinnalla on vähäinen merkitys rakentamisen hiipumiseen. Kun päämarkkina-alueella rakentaminen hiipuu, niin reuna-alueilta loppuu toiminta ensin.
Yksi asia, joka tuli mielleeni puolustaa kiertoiän jatkamista. Nimittäin naapurikateus. Pappa tällä perusteli n 55 v sitten järeän kuusikkonsa edelleen kasvattamista.
Pitäisi päästä näistä metsälötason tarkasteluista kokonaisuuden tarkasteluun. Jossakin metsälössä kiertoajan jatkaminen ehkä pitää vielä hiilinielua kohtuullisella tasolla. Teollisuus kuitenkin käyttää puuta suunnilleen samaan tahtiin. Eli, kun toisessa metsässä kiertoaikaa pidennetään, niin toisessa, mahdollisesti nuoremmassa lyhennetään. Lopputuloksena hiilinielu heikkenee.
Vai kasvatetaan metsiä alusta asti normaalia harvemmassa. Siis alennetaan hiilinielua ja puuntuotosta alkuvaiheesta asti. Onkohan järkeä?
En pitäisi Metsähallituksen näkemyksiä yläharvennuksen auvoisuudesta uskottavina. Taustalla voi vaikuttaa poliitinen ohjaus, jonka paine voi vaikuttaa Mh:n pyrkimykseen siirtyä vähitellen yläharvennuksen kautta jatkuvaan kasvatukseen ja samalla pidentää kiertoaikoja. Molemmatkan ovat hiilensidonnan kannalta haitallisia. Mykkänenkin tätä jatkuvaa kasvatusta mainostaa, vaikka asia ei hänen tontille kuulukkaan.
Taustalla voi vaikuttaa myös valtion rahan tarve. Yläharvennuksellahan voidaan lyhytaikaisesti lisätä metsän tuottoa. Tuoton aleneminen on sitten seuraavien hallitusten murhe. Puun ostajakin lyhyellä tähtäimellä hyötyy, kun tarjonta lisääntyy.
Uskoisin, että yläharvennus lisää tuulituhoja, kun tuuleen tottuneita valtapuita poistetaan. Itselle tuli se mieleen, kun katselin eilen palstallani järeän koivikon tilaa naapuripalstan hakkuiden jälkeen. Koivuja pienempiä kuusia oli kaatunut tuulessa, mutta koivuja ei yhtään.