Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Itsekin menin opintoihini sopiviin töihin opiskeluaikana. Niin kaikki muutkin kurssikaverit. Todettiin, että töihin on mentävä, että oppii jotakin. Opinnot hieman ehkä venyivät, mutta osaaminen ja palkka oli valmistumisen jälkeen toisella tasolla kuin muutoin.
Katsoin YLE:n laskurista, miten minulle käy tässä eläkkeiden verokorotuksessa. Ei vaikutusta, eli selvisin säikähdyksellä. Vaimolla huomattavasti pienemmän eläkkeen verotus kiristyy. Parempi olla hiljaa kotona.
Ei kannata uskoa kaikkea, mitä lehdissä kirjoitetaan. Omaan järjen käyttö on usein paikallaan.
Vai on puulla tuotettu lämpö 8*sähkön hinta. Vaikea uskoa. Meidän paikkakunnalla kaukolämmön hinta on 67€/MWh. Tuotetaan pääosin puulla. Hieman maakaasua ja öljyä, jotka ovat kallimpaa kuin puu. Sähköä ei täällä kyllä saa alle 1c/kWh.
Kaukolämmön hinta kuitenkin näyttää nousevan niin nopeasti, että kohta kaukolämpöön ei uusien kiinteistöjen kannata liittyä. Suora sähkö ja asuntokohtaiset lämpöpumput viilennyksellä vallannevat alaa.
GLA:n viestistä voisi myös vetää johtopäätöksen, että hakkuut suojelevat metsälintujen alamäkeä. Muissa ympäristöissähän, joissa hakkuita ei tehdä, taantuma on selvästi suurempi.
Puuhan kai tulee markkinoille vasta kaadon jälkeen. Harva mo navetoita tai sähkölinjoja rakentelee.
Toi 60 v rajassa kai on joku pinta-ala raja. Ehkä ei koske pieniä länttejä.
Metsänomistajaahan ko kielto ei kai koske. Eihän esim pystykauppa aiheuta mitään metsäkatoa. Puun ostajan toimet ratkaisevat.
Puun myyntivaheen päästöt ovat tosi pienet. Ehkä tilakäynti ja muutama paperi.
Tukipolitiikka on taitolaji. Ei pidä tarkastella pelkästään tuloja (veroja) ja menoja (tuet). Myös niiden mahdolliset synergiavaikutukset on otettava huomioon.
Yksinkertainen esim vaikka karjataloudesta. Ajatellaan Valtion omistavan suuren maitotilan. Budjetissa on eri momenteilla tulot ja menot. Yksinkertainen tapa säästää on vähentää karjan ruokintaa. No hyvä leikkaus onnistui, mutta myöhemmin huomataan, että myös tulot pienenivät. Voi voi.
Tämä hevosurheilun tuen kritisointi on myös huvittavaa. Jokunen vuosi sitten ei tukea tarvittu, kun ”tuki” tuli toto pelien tuotosta. Nyt toto tuotot menee valtion kassaan ja osa tuotoista palautuu ravitoimintaan. Kauheaa tämmöinen yritystuki. Hyi hyi.
Yleensä ottaen jos jollekin tuotteelle on kovasti kusyntää, niin kyllä niitä melko pian aletaan tuottaa. Näistä metsäteollisuuden uusista tuotteista on puhuttu pitkään ja joitakin on koetuotannossa. Esim nanosellu on ollut esillä jo ainakin 10 v. Hidasta tuntuu olevan markkinoiden kasvu.
Jos jonkin puupojaisen volyymituotteen kysyntä nousee nopeasti, niin se näkyy melko pian myös puun hinnassa. Nyt tällainen tuote on energiahake. Innovaatiomielessä on metsätuotteista vähiten kehitetty, mutta niin vain on nostanut puun hintaa mukavasti. Kannattaisikohan keskittyä huipputuotteiden lisäksi kehittämään myös matalan kehityspanoksen volyymituotteita.
Suomen talousongelmat alkoivat 2008 pankkikriisin aikaan, jolloin myös Nokian myönteinen vaikutus Suomen talouteen lopahti.
Vuoden 2008 jälkeen kansantuotteemme ei ole kasvanut. Koska kansantuotteemme ei ole kasvanut, on ns hyvinvointivaltiota ja sen kustannustasoa pidetty yllä velkarahalla. Eli, kun vienti ei ole vetänyt, niin vajaus on paikattu velalla ja aiemmin plussalla ollut positiivinen vaihtotaseemme on romahtanut reilusti pakkaselle.
Velkarahan pumppaamisella kansantalouteen kutsutaan elvytykseksi. Vuoden 2008 jälkeinen kehitys (100 miljardia) todistaa muuta. Velkarahan pumppaus vain pitää yllä kilpailukyvyn kannalta korkeaa kustannustasoa ja lopulta vain haittaa pärjäämistä kilpailuilla markkinoilla.
Edessä on kivulias kehitys. Veroja kiristämällä ei tilannetta voi merkittävästi parantaa. Jotakin kuitenkin. Oppia voitasiin ottaa ns mielikuvamarkkinoinnista. Monet tuetteethan myydään mielikuvien avulla, ei todelliseen tarpeeseen. Esim suurituloisten solidaarisuusveron voisi palauttaa ennalleen, olutveron alennus perua ja työttömyyskorvaksen suojaosuuden poisto perua. Pieniä asoita, joilla voitaisiin parantaa ihmisten mielialoja. Ehkä myös toimeliaisuutta työrintamalla.
Ei myllyjen kotimaisuudella ole juurikaan merkitystä. Pääasia on mikä on tuotteen kotimaisuusaste. Tuulisähköllä lienee lähes 100 %. Aivan 100 ei ole mahdollista mm huollosta johtuen. Minkä muun teollisen toiminnan on läheskään sama? Ehkä sahat.