Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Itse pidän aavistushakkuina niitä, joita ei metsänomistaja muutoin vielä tekisi. Itsellä em hyönteistuhoriski hakkuukypsässä kuusikossa. Muutoin olisin vielä odottanut. Olihan se talouden kannaltakin järkevää, vaikka helmikuussa tulleille rahoille ei ole tarvetta ainakaan vielä. Onneksi en niitä sijoittanut osakkeisiin.
Aavistushakkuita tehdään mm luonnonsuojelupainessa ja hyönteistuhoriskin pelossa. Uskoisin, että ensimmäisen merkitystä on liioiteltu. Nykyhallituksen ansiosta taitaa olla melko hiljaista ko rintamalla, ja tuskin voimistuu seuraavallakaan hallituskaudella.
Hyöntestuhoriskin takia itse tein muutaman hehtaarin kuusikoista kaupat viime kesänä. Päätehakkuu ikäisiä (80 v) ja kokoisia olivat. Ainakin jo nyt lumeton maa ennakoi kuivaa kevättä, mikä lisää hyönteistuhoriskiä.
Eräs syy metsäteollisuuden merkityksen vähättelyyn on yhteiskunnan ja kansalaisten voimakas velkaantuminen. Velkarahalla on luotu illuusio helposta elämästä, ja samalla ajatus siitä, ettei tässä mitään (metsä)teollisuutta tarvita. Velanottohan perustuu ajatukseen siitä, että tulevaisuudessa asiat ovat nykyiseen verrattuna paremmat, joten osa siitä hyvästä voidaan siitää velan avulla nykyhetkeen. Vähitellen on alkanut nostaa epäilys ko idean toimivuuden suhteen. Kun olot muuttuvat ankeammiksi, suhtautuminen metsäteollisuuteenkin muuttuu myönteisemmäksi. Toisaalta ko marmatuksella ei liene sanottavaa merkitystä. Pientä täytettä Hesariin.
Omistusajalla ei ole vaikutusta metsävähennyksen käsittelyssä metsätilan myyntivoiton verotuksessa.
Todennäköisesti metsävähennyksen korotus, jos hyväksytään, astuu voimaan ensi vuonna. Eli ne, joilla ko vähenys on syöty loppuun, panttaavat myyntiä ensi vuoteen. Hidastaa myyntiä tänä vuonna, jolloin huonon talven jälkeen on puusta pulaa.
Pseudotieteilijä paljastui.
Ihmisten pelihimo on valtava. Ne, joilla on paljon rahaa, mutta pelihimo kohtuullinen ostavat osakkeita. Korkeammalla pelihimolla kryptovaluttoja. Köyhä kansa lottoaa.
Ei jenkkilään merkittävästi siirry tuotantoa muista maista. Jonkin verran siirtyy sitä tuotantoa, jota siellä jo on tai voidaan helposti siirtää ilman merkittäviä investointeja.
Sijoittajat ovat varovaisia. Eivät he sijoita varojaan, ellei saa niitä nopeasti takaisin. Eli korkeintaan joitain pullonkaulainvestointeja. Suurempien investointien riskinä on, että suunta muuttuu Trumpin aikana tai pian hänen jälkeensä, jolloin investointi muuttuu tappiolliseksi.
Suomen ongelma on vaihtotaseen krooninen vaje. Jos kansalaisten ostovoimaa parannetaan Valtion lisävelalla ja ko rahan jakamisella Kelan kautta tai lisäämään mm hoitohenkilökuntaa hoitolaitoksiin, niin on selvää, että vaihtotaseongelma vain pahenee, mikä taas lisää tarvetta ottaa lisävelkaa Valtion kautta. Kiihtyvä tuhon kierre.
Köyhimmät ihmiset todennäköisesti rasittavat vaihtotasetta suhteellisesti ottaen vähiten. Ostavat lähinnä ruokaa. Tulotason noustessa ulkomaisen kaman suhteellinen osuus lisääntynee nopeasti. Todennäköisesti marginaaliverojen alentaminen vain pahentaisi vaihtotaseongelmaa. Uskoisin, että ylemmältä tuloluokalta saadut verotulot käyttää Valtio vaihtotaseen kannalta tarkasteltuna viisaammin kuin ko tuloluokka.
Onkohan totta, että mm rakennuksiin sitoutuu hiiltä puutavaran muodossa enemmän kuin niistä poistuu, kun rakennuksia puretaan. Epäilen.
Toisaalta tämä hiilikeskustelu kai koskee puun käyttöä vasta tällä vuosituhannella. Eli tällä vuosituhannella valmistettua puutavaraa on kyllä sitoutunut enemmän rakennuksiin kuin on poistunut. Eli asia on byrokratiamielessä kunnossa. Tarkastelussahan ei voida ottaa huomioon takautuvasti vanhaa puutavaraa. Vasta hiilinieluvaatimusten voimaantulon jälkeen tehty puutavara voidaan ottaa kai huomioon. Näin ilmasto pelastuu. Lisää puutavaraa markkinoille ja nopeasti.
Ei Pohjoismaihin ydinvoimaa tule ainakaan 20 vuoteen. Euroopan halvinta sähköä. Eihän ko maihin ydinvoimaa kannata pykätä.