Jesse tuolla edellä jo totesi, että ostajat valitsee FSC:n, jos sitä on tarjolla. PEFC -puusta saa metsänomistaja paremman katteen. Tässä vaiheessa metsänomistajien siirtyminen FSC-sertiin on vähän sama kuin antaisi ehdoin tähden pikkusormen pirulle.

FSC-sertiin kannattaa liittyä vasta jos PEFC-puun myynti alkaa takkuamaan. Toistaiseksi ei siitä näy oireita. Lisäksi uudet sellutehtaat lisäävät myös PEFC-puun kysytää. Ei kannata liikaa ennakoida ja lisätä FSC-puun tarjontaa.

Mihinkähän perustuu Annelin näkemys, että hiilensidontakakkua pyrittäisiin syömään? Ko. kakkuhan on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ja sen kasvaessa on turvauduttu fossiilisiin lähteisiin. Pitää tarkastella kokonaisuutta. Jos hiilinielun kasvua vähentämällä voidaan vastaavasti vähentää fossiilisia päästöjä, niin eiköhän toimenpide ole järkevä.

Joka tapauksessa pitää tehostaa toimenpiteitä mesän pinta-alan ja kasvun lisäämiseksi. Kaikki joutomaat käyttöön. Myös sähkölinjojen kaapelointia tulisi edistää kanavoimalla lisääntyvästä niilinielusta syntyviä Durban-sopimukseen perustuvia säästöjä ko. toimintaan.

Yhteiskuntasopimuksella pyrittiin siihen, että kansantalouden kakku olisi saatu kasvamaan isommaksi pienentämällä yksilöiden siivun kokoa. Näin kohtuullisen kokoisia siivuja olisi riittänyt useammalle, kuin nykymeiningillä.

Tämä ei kaikille sopinut. Tuloksena on kakun koon pieneneminen, mutta siivukoko harvenevalle jakajaporukalle säilyy ennallaan. Joillakin ehkä kasvaakin. Joka tapauksessa herrahisseihin päässeiden ja pääsevien siivukoko niin työnantaja kuin työntekijäportaissa (mm. ammattiliitot) säilyy vähintään ennallaan.

Minulla on sellainen käsitys, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöiden tarkoitus on nimenomaan turvata jäljelle jäävän jäsenistön edut. Mitä harvemmaksi jäsenistö saadaan, niin sitä helpomminhan homma hoituu. Eli herrahissien yläporras saa hommansa helpommin hoidettua ja pystyy paremmin keskittymään vaikka golfin peluuseen.

Minusta tässä yhteiskuntasopimuskeskustelussa on huonosti tullut eesiin mm: seuraavat seikat:

– yrityspuolella kaikki työ työntekijöille tulee työnantajien kautta. Työnantajien on saatava kaupaksi työntekijänsä työ kulloisillakin ehdoilla. On sevästi nähty, että kauppa ei käy. Voi olla, että osasyynä on työehdot. ehkä myös työnantajien heikko myyntitaito. Voihan olla myös niitä työnantajia, joita ei kiinnosta tuotannon lisääminen, kun pärjäilevät nykyiselläkin.

– julkisen puolen rahoitus voi pitkässä juoksussa perustua vain yksityispuolen tuloksiin. Nyt julkista puolta pidetään yllä velkarahalla. Julkisen puolen palkkojen pitäisi seurata yksityisen puolen kantokykyä, kun menee heikosti, niin automaattisesti vastaavasti julkisen puolen palkat laskevat ja vastaavasti nousuvaiheessa nousevat.

Itseäni kummastuttaa lähinnä vasemmiston suunnasta tulleet näkemykset siitä, että palkkojen alentaminen vain pahentaa tilannetta. Jos tämä väittämä pitää paikkansa, niin silloinhan palkkoja korottamalla tilanne paranesi. En usko, että nykyiset palkat ovat optimaaliset. Optimi on joko nykytason ala- tai yläpuolella. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt, että optimipiste olisikin nykypalkkojen yläpuolella. Kuka ehtii ensiksi?

Tammea ole itsekin harkinnut. Luontaista vaahteraa kasvaa jonkin verran eräällä lohkolla. Yksi tammen taimikin oli auton kääntöpaikalla, mutta hävisi ilmeisesti autojen alle. Yhtään tammea ei kuitenkaan ole ainakaan 3 km. säteellä, joten mistähän oli tullut?

Rehevä etelärinne voisi sopia tammelle, mutta ne hirvet. Toivottavasti ei tästä kuitenkaan kehkeydy uutta hirvikeskustelua.