Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Puukin laskelma pätee, jos teettää työt ulkopuolisella. Näin tietysti kannattaa tehdä, jos itsellä on rahakkaampia hommia. Mitenkähän kannattavuus muuttuu, jos ”maksaa” työkulut itselleen?
Ulkopuoliselle maksuissa on mukana mm. verot ja sivukulut, joita ei kannata itseltään alkaa perimään.
Valtionhan kannattaisi omistaa kaikki verkkoyhtiöt. Näin Valtiolla olisi verotuksen ulkopuolella varma ja kannattava tulolähde. Jos rahantarve kasvaa, niin nostetaan verkkomaksua. Tämä ei vaikuttaisi veroasteeseen. Näinhän kunnalliset kaukolämpö- ja vesilaitokset toimivat.
Perusvirhehän tässä sotkussa on, että sähköturvallisuuden parantamiseksi verkkoyhtiöt on pakotettu investoimaan 7 miljardia. Tämän investoinin vaikutus turvallisuuteen on melko pieni. Vastaa suunnilleen Hornet kauppaa. Minusta Hornettien osto oli järkevämpi.
Eero Lehtihän jo kritisoi tämän verkkoinvestoinnin järkevyyttä.
Eikös ulkopuolisella teetetty metsäsuunnitelmakin maksa. Voi olla, ettei maistraatti anna ko. toimenpiteeseen lupaa, jolloin tulee pattitilanne.
Mistähän kumpuaa ajatus, että Valtio menisi Fennovoimaan estääkseen sen kaatumisen. Ympäristöriskithän ovat ko. hankkeessa rakennusvaiheessa hyvin pienet. Epäkurantti laitos taas ei saa käynnistyslupaa. Talvivaara on aivan erilainen tapaus. Nimenomaan ympäristöriskien hallinta toi Valtion mukaan pelastajana. Toivottavasti onnistuu, vaikka kalliiksi tulee.
Näyttää Jätkä_Pätkä saaneen liikaa tärinäaltistumista moottorisahahommissa. Ainakin käden toimintakykyyn lienee vaikuttanut.
Mitenkä kilpailulait ja kartellikuviot liittyvät metsätilojen omistusjärjestelyihin? En näe kytkentöjä. Liekö hidas maalaisjärki esteenä.
Kuten Reima Ranta edellä totesi, niin maatalouspuolella ei ole perintövero-ongelmaa. Mistäköhän johtuu? Varmaankin siitä, että varsinaisia kuolemantapauksista johtuvia perintötilanteita tulee vähän. Toimivat tilat siirretään jatkajalle aikaisemmin edullisin ehdoin.
Metsäpuolella on myös edullista siirtää tila seuraajalle edullisesti ns. sukupolvenvaihdoskaupalla. Kannattavuus on taattu sekä myyjälle, että ostajalle. Jostain syystä ei ilmeisesti käytetä riittävästi. Parempia etujako vielä odotellaan? Minusta nykyiset ehdot ovat jo riittävän hyvät.
Suomen huoltosuhde on nyt 68 % (työssäkäyvien suhde ei työssäkäyviin) ja sen pitäsi nousta tasolle 0.72, että talous olisi tasapainossa. Pakolaisista osa varmaankin työllistyy ja pystyy näin kasvattamaan kansantaloutta, mutta olen täysin varma, ettei pakolaisten keskimääräinen huoltosuhde tule näköpiirissä olevan tulevaisuuden puitteissa pääsemään edes tasolle 0.5. Siis taloudellisin perustein ei pakolaistulvaa voi puolustella. Kyllä siitä lasku lankeaa valtaväestölle entisten laskujen lisäksi. Jo tulleiden ”hintalappu” on 1.5 miljardia/vuosi. Osan tästä pakolaiset pystynevät kattaamaan itse työllistymällä, mutta lienee alle puolet.
Jotenkin meikäläisen ajatusmaailmaan ei sovi, että perheen pää lähtee pakolaiseksi ja jättää vaimon ja lapsen sotaa käyvään maahan odottamaan n. vuodeksi, josko hekin pääsisivät pois perheenyhdistämisen kautta. Jos näin onnellisesti kävisikin, niin mitenkä loppuperhe pääsee tänne? Omin nokkineenko vai lähteekö perheen pää sitten heitä noutamaan? Jos lähtee, niin onko tilanne tosiaan niin paha, että pakolaisstatus on oikeutettu.
Tehdään homma niin, että vanhat ukot perustavat veroparatiisiyhtiön, jolle lainaavat ostohinnan ko yhtiölle kovalla korolla, joka tuloutetaan veroparatiisissa olevalle tilille. Näin ukkojen omistus ja tulot säilyy, eivätkä raivoojat pääse muuttamaan tilannetta. Eli tehdään Carunat.