Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Komppaan Timppaa. Lakiraja kai on ainakin etelässä alle 50 ha.
Koko järjestely soveltuu lähinnä metsänomistuksen siirtoon sellaiselle vanhempien paapomalle jälkikasvulle, joka pärjäilee huonosti, eli tumpeloille. Aikaansaaville on jo olemassa sukupolvenvaihdoskauppamenettely. Tällä menettelyllä valikoituu paremmin metsänhoitoon soveltuva jatkaja kuin lahjoitusmenettelyllä. Itse aion käyttää sukupolvenvaihdoskauppaa, jos potentiaalisilla jatkajilla on riittävä halukkuus. Ellei ole, niin tila menee myyntiin.
Uskon, että lahjoitusmenettely lisää puun tarjontaa ainakin lyhyellä aikavälillä, eli estää puun hinnan nousua. Lahjojen saajissa on porukkaa, joka haluaa nopeasti rahaa ja myy mahdollisimman paljon puuta. Osa syntyneistä aukoista jätetään hoitamatta, mikä taas pitkällä aikavälillä vähentää puun tarjontaa. No se on sen ajan murhe ja nykyiset poliitikot eivät sitä ole näkemässä.
MaalaisSeppo 25.9.2016, 10:13Ehjässä kalliossa vähenee. Rikkonaisessa, jossa virtaa vettä ei niinkään. Olin vuosi sitten seminaarissa, jossa tästä kalliolämmön riskistä oli asiantuntijan esitys.
MaalaisSeppo 25.9.2016, 09:38Hyvin toimivan kalliolämpöpumppulämmityksen tehontarve jää huippupakkasillakin alle puoleen suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Eli se säästää myös verkon kapasiteettia. Ilmalämpöpumpulla näin ei käy, jolloin ko lämmitysmuoto on eräänlainen vapaamatkustaja.
On huomattava, että kalliolämpöpumpun riskinä on kallion lämpövaraston merkittävä aleneminen vuosien saatossa. Järjestelmän kallio-osuus on mitoitettava niin, että siihen ympäristöstä siirtyvä lämpö riittää vielä 10 vuoden kuluttua. Joka tapauksessa on varauduttava siihen, että lämpöpumpun tekokerroin vähitellen hiipuu ja sähkön kulutus nousee.
MaalaisSeppo 25.9.2016, 08:57Yrittäjävähennys varmistui. Tänä vuonna ei kannata ottaa vastaan puukauppatuloja. Tappiota sen sijaan mahdollisimman paljon. Onneksi meikäläiselle tulee tänä vuonnakin tappiota, kuten yleensä.
Syksyn hankintahakkuustahan saa helposti tälle vuodelle tappiota. Kulut tälle vuodelle ja tulot ensivuodelle. Kaikki nyt ostamaan sahoja ym ensivuonna tarvittavaa kampetta. Verottaja palkitsee.
MaalaisSeppo 23.9.2016, 16:59Meidän tiepätkä kestää murskeen ajon vasta kesäkuussa, jolloin vauhtiveikot lähtevät liikkeelle. Elo- syyskuun vaihteeseen ovat häipyneet, jolloin on sopiva hetki murskeen levitykseen. Tien vakikäyttäjät ajavat hiljaisesti ja näin murske ehtii painua tiehen ennen lumikelejä. Ainakinme olemme havainneet ko. marssijärjestyksen sopivaksi.
MaalaisSeppo 23.9.2016, 14:21Kasettikuormassa on nuppikuorma ja perävaunukuorma.
Lanauksen ja murskeen levityksen järjestys riippuu monttujen määrästä. Jos niitä on vähän, niin lanaus on parempi tehdä, kun murske on painunut tiehen. Syksyllä liikenne on vähäistä, joten melko myöhään syyslanaus.
Me olemme siirtyneet pääosin 0 – 12 mm murskeeseen, kun tie on hyvässä kunnossa. Tien pintakin pysyy näin sileänä, eikä mursketta lennä paljoa lumia lingotessa jorpakkoon. Käyttäjien mukaan tie on huomattavasti parempi kuin yleinen hiekkatie.
Jokohan tähän tuli riittävästi itsekehua?
MaalaisSeppo 23.9.2016, 10:36Kuljetusmatkasta riippuu kannattaako ottaa kasetti- vai nuppikuorma. Muutama viikko sitten ajatin vuosisorastusmursketta kolme nuppikuormaa. Kuskin mukaan nuppikuormat oli parempia murskeen levityksen kannalta.
Huoltomursketta menee vähemmän ja kasettikuorma riittää silloin n. 300 – 400 metrille. Taitavan kuskin jäljiltä ei tasaus ole välttämätöntä heti. Normaali syyslanaus kyllä tehtiin parin viikon päästä.
Kysyjän tapauksessa musketta mennee enemmän. Kasettikuorma ehkä riittää puoleen edelliseen verrattuna. Riippuu tietysti maapohjasta. Kasettikuorman hinta-arvio levitettynä täälläpäin on n. 500 €.
MaalaisSeppo 22.9.2016, 09:54Siemenpuista voi olla myös hattaa. Itsellänikin on pari pientä kuviota, jotka edellinen omistaja säästösyistä uudisti siemenpuilla. Hankala maasto ja vaikea puita on hakea. Parempi olisi ollut istutus.
Itse tekisin edellä olleessa uudistamisesimerkissä niin, että hoitaisin uudistamisen asianmukaisesti ja ostaisin lisäksi hyvää taimikkoa, jos sitä on ko hintaan saatavissa.
MaalaisSeppo 22.9.2016, 08:44Näädän laskelmassa on muutama asia pielessä. Uudistamiskulut voi vähentää heti verotuksessa, joten istutuskulut ovat todellisuudessa 860 €/ha. Metsävähennyksen hyöty on hankalampi määrittää. Jos voit sen heti hyödyntää, eikä verottaja peri sitä myöhemmin takaisin, niin joudut maksamaan nettona uudesta taimikkometsästä n. 980 €/ha. Lisäksi varainsiirtovero, mahdolliset lohkomiskulut yms.
Uskoisin, että hoidettua taimikkoa ei selväjärkinen myy hintaan 1200€/ha.
On huomattava, että uudistamitoimenpiteiden välttelyn säästö onnistuu usein vain rikkomalla lakia. Monessa muussakin asiassa lakia rikkomalla syntyy ”säästöä”. En suosittele.
MaalaisSeppo 22.9.2016, 05:34Ilmeisesti 30 – 50 vuoden lainassa korko pysyisi suunnilleen nykyisenä.
Puhutaan, että metsän tuotto on n 3 %. Valtion ehkä kannattaisi ottaa lisävelkaa ja ostaa reilusti metsää. Kyllä lähtisi metsän hinta nousuun.
Valtion nykyisten metsienkin arvo nousisi kohisten. Kaikki voittaisivat.