Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Pohdiskelin vielä tätä raippaverojuttua. Voi olla, että niiden, joilla on hyvä työeläke ei kannata panostaa eläkemaksuihin, vaan sijoittaa rahansa niin, että tuotto on pääomatuloa. Näin saatu tulo verotetaan lievemmin, kuin eläketulo. Lisäksi pääoma jää jälkipolville.
Selvittelin n. 10 vuotta sitten MYEL-eläkemaksujen järjevyyttä. Metsäpinta-alavaatimus nippanappa täyttyi. Kuitenkin työn kauttaeläturvani oli kunnossa. Päädyin ottamaan pelkän tapaturmavakuutuksen (myös vapaa-aika). Ko. vakuutus on mielestäni edullisempi kuin perinteisillä vakuutusfimoilla. Lisäetuna mahdollisuus vähentää verotuksessa.
Jos työeläkkeene ylittää ns. raippaverorajan, niin MYEL-eläkkeestä napataan vähintään 45 % veroa. Tämä heikentää MYEL-eläkkeen järkevyyttä niiden kohdalla, joilla on jo muutoinkin hyvä eläke. Kiitokset tästä raippaverosta voi antaa Jutta Urpilaiselle.
Krimiä, Kreikkaa ja Suomea on hyvä vertailla. Periaatteessa ko. maat ovat samalla kehityspolulla. Krimiin on vasta alettu pumpata ulkopuolista rahaa. Suomessa keskustellaan ulkopuolisen (velka) rahan pummauksen hillitsemisestä ja Kreikassa on jo jälkihoitovaihe, joka kuitenkin edellyttää ulkopuolisen rahan pumppauksen jatkamista, ettei tilanne aivan räjähdä käsiin.
Krimillä rahan pummppaaminen systeemiin on toistaiseksi vaikuttanut myönteisesti. Ihmiset ovat täystyöllistettyjä, mutta kustannustaso on pysynyt maltillisena. Suomessa rahan pumppaaminen systeemiin on johtanut kustannustason nousuun ja vaikeuksiin vientimarkkinoilla. Seurauksena on kasvava työttömyys, joka voi kiihtyä, kun velkarahan ottoa hillitään. Kreikassa rahan pumppaamisesta systeemiin ei ole ollut juurikaan hyötyä edes pumppauksen alkuvaiheessa. Rahat ovat menneet korruptioon. Nyt on suurtyöttömyys vallalla, kun Kreikalla ei ole oiken muuta vientiä kuin turismi.
Suomea ei voida pelastaa suutyöttömyydeltä muutoin kuin viennin elpymisen kautta. Osatekijänä tulee olla tuotteiden yksikkökustannusten lasku, koska osaamistasomme kilpailukyky on heikentynyt (vrt. Nokia). Yksikkökustannuksia voidaan jonkinverran alentaa lisäämällä työaikaa ilman palkankorotuksia. Tällä ei ole kovin suurta merkitystä ehkä pari % voisi vaikuttaa. Parempi sekin kuin ei mitään. Muutakin olisi tehtävä teollisuuden kustannustason suhteen.
Työajan lyhetämisjutut eivät ole tästä maailmasta. Jos se olisi lääke, niin kannattaisi sitten kiireesti vaikka puolittaa työaika. Tätähän ei missään ole vielä kokeiltu. Joidenkin mielestä tämä kai olisi se viisastenkivi, jonka ensimmäinen käyttäjä olisi voittaja.
Otin lähipiirin painostuksesta punkkirokotuksen, kun lähialueella on tätä aivokuumetta. Ajattelin laittaa rokotuskulut (2×50 €) verotukseen.
Kaksi punkkia on raivaushommien jälkeen tarvinnut irroittaa.
Koska metsämaan kiinteistövero on 0, niin prosenteissa sitä on helppo nostaa. Näin demaritkin voivat veronnoston jälkeen taputtaa karvaisia käsiään ja metsänomistajatkin jäävät tyytyväisiksi. Kukaan ei häviä mitään.
Perusongelma on, että uusi omistaja ei ole vastuussa edellisen sopimuksista, ellei omistajanvaihdoksen yhteydessä hän saa tietoa ko. asiasta esim kauppakirjamerkinnällä. Yksi reitti on myös rasitustodistus, johon tuskin metsästysoikeutta on merkitty. Ellei kaupan yhteydessä myyjä ole esittänyt mahdollisia kiinnittämättömiä rasitteita, (metsästysvuokraa, puukauppoja jne), niis ei ostaja ole niistä vastuussa vaan myyjän vastuut mahdollisista jälkiseuraamuksista jatkuvat kaupan jälkeenkin.
Eiköhän vuokrasopimus raukea tai ole jo rauennut, jos tila on myyty rasitteista vapaana. Uusi omistaja ei ole vastuussa edellisen sopimuksista, ellei vuokraoikeutta ole kiinnitetty tilaan. Tuskimpa on. Ilmenee rasitustodistuksesta.
Parasta olla yheydessä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen. Netistä löytää yhdyshenkilöt.
Käsittäkseni kirjallisista metsästysvuokrasopimuksista jää kappale maanomistajalle ja ko. metsästysseuralle. Ellet muista tehneesi sopimusta, niin ei kai sitä sitten ole olemassakaan. Voi olla, että sellainen on kuitenkin syntynyt konjakin voimalla, jolloin ehkä ei ole jäänyt mitään muistikuvaa. Vain tilapäinen paha maku suuhun.
Kannattaa otta yhteys paikalliseen metsästyseuraan.
Olen suorittavan portaan kanssa samalla linjalla. Jokusen koivuvitelikön raivanneena ja niissä ensiharvennuksen tehneenä olen havainnut, että kasvavat kohisten. Hirvivahinkoja niissä en ole havainnut. Hirvien polkuja kylläkin. Hieman visakoivujakin istutin pienelle aikolle, eikä siinä mitään hirvivahinkoja ole ollut. Männyn taimikoissa olen kyllä huomannut hirvivahinkoja.
Perusongelma kylläkin on koivun huono hinta. Parempi hinta innostaisi kyllä lisäämään koivikoita ja niiden kasvua. Näin päästäisiin irti Venäjän tuonnista. Voisi hyvinkin olettaa, että Venäjän koivun tuonti alkaa hiipumaan, joten taidankin lisätä koivun osuutta omalta kohdaltani. Tämä voisi olla yksittäisen kansalaisen Venäjän vastainen toimi. Toinen on tietysti välttää erään Venäjään kytköksissä olevan yrityksen palveluita.
Hirvistä vielä, vaikka ei oikein liity aiheeseen toteaisin, etteivät nekään määräänsä enempää syö. Jos kanta ei kasva, ja taimikoiden määrää lisätään, niin kaiken järjen mukaan sitä suurempi osuus taimikoista jää syömättä, mitä enemmän taimikoita on.
Soini esitti eilen uutisissa, että Kreikan velkajutussa on kysymyksessä pyramidihuijaus. Esitin samaa aiemmin tässä ketjussa. Lukeekohan Soini tätä keskustelupalstaa?