Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Palstauudistus lisäsi hirvikeskustelun näkyvyyttä. Muut aiheet jäävät pian pois top tenistä. Mielenkiito lopahtaa.
Näinhän se on kuten A. Jalkanen edellä totesi, että Suomi on noudattanut hyvää ilmastopolitiikkaa lisäämällä metsien kasvua.
Riskinä on, että hyvästä metsänhoidosta rangaistaan. EU voi edellyttää, että metsiemme puuston määrä on jakossakin oltava vähintään nykyinen ja mieluummin isompi, kun kerran ne niin hyvin kasvavat. Jos puuston määrä ja kasvu olisi nyt reilusti pienempi, niin hiilensidontavelvoitteemme olisi alhaisempi ja metsien kasvun kiihdyttäminen sataisi täysimääräisesti Suomen laariin.
Diesel skodalla olen ajellut jo 300000km ilman kone tai polttoaineongelmia. Akun vaidoin juuri 2008 vuodesta palvelleen tilalle vaikka silläkin vielä kone käynnistyi ongemitta.
Ensimmäinen uutena ostamani auto, mutta taloudellisin.
Lielahdesta olen pienkonebensat hakenut jo monta vuotta. Saha (tilhi ms 200), raivuri (jonsered) ja ruohonleikkuri pelaavat ongelmitta.
MH on vähentämässä kulujaan mm lomauttamalla metsureita. Pystyy näin lisäämään tuloutustaan. Valtion kulut toista kautta ehkä lisääntyvät, mutta se ei ole kolmen ämmän murhe.
Oletteko lukeneet tänään tulleesta Suomen kuvalehdestä, mitä emeritusproffa kirjoittaa aiheesta.
Osoittaa hallitsevansa yhteen ja vähennyslaskun. Hänellä on käsitys, että, jos hakataan 2 miljoonaa lisää puuta liikennepolttoainetuottoon, niin metsien hiilitase heikkenee vastaavalla määrällä.
Jos hieman laajennetaan hänen laskutapaansa, niin kaikkein haitallisinta olisi pienpuun raivaus maahan mätänemään, koska siitä ei synny muuta kuin päästöjä. Seuraavaksi tuomittavin olisi sitten tämä liikennepolttoainekäyttö, koska se toisaalta korvatessaan fosiillisia polttoaineita vähentäsi niiden päästöjä, mutta ei niin paljoa, kuin puuraaka-aineesta vapautuisi.
Proffa on autuaasti unohtanut, mitä metsässä tapahtuu, kun sieltä kaadetaan pienpuustoa. Jäljelle jäävän puuston kasvu kiihtyy jolloin merkittävä osa päästöistä sitoutuu pikaisesti takaisin. Pienpuustolla verraten nopeasti, ekä suinkaan vuosikymmenien kuluessa, etenkin kuusella.
Siinä mielessä hän on oikeassa, että liikennepolttoaineen valmistuksessa puusta laajassa mittakaavassa ei liene järkeä. Vain sellaisesta jätepuusta, mikä ei mene lämmön tai yhdistetyn lämmön/sähkön tuotantoon.
Toisaalta näissä hiilitasejutuissa unohdetaan usein markkinamekanismit. Kun puun kysyntä lisääntyy, sen kasvua myös kiihdytetään. Oleellisinta olisi kiihdyttää metsien puuston kiertonopeutta (eli hiilen sidontanopeutta). Toisin sanoen myös metsistä saatavaa puu- ja rahavirtaa. Ellei metsärahan kiertonopeus nouse, ei metsänomistajiakaan kiinnosta puuston tehokkaampi kasvatus.
Pääseehän se Jovain vähitellen totuuden jäljille. Eli viimeisen viestinsä lopussa toteamus”vaihtoehtoja ei ole”. Lisäisin tähän vielä, ettei myös tule ainakaan tässä ketjussa masinoitua maataloustrakvaattorisysteemiä.
Lähdempä tästä jatkamaan hankintasavottaa. Puut ajaa tien varteen paikallinen metsäkoneyrittäjä.
Puuta ostavia henkilöitä kutsutaan ostomiehiksi. Osto voi tapahtua esim netissä jolloin ostomies voi olla vaikka Intiassa. Toistaiseksi ovat Suomessa ja käyvät pystykaupoissa myös palstalla. Eipä taitaisi vielä puukauppa toimia ilman ostomiestä.
Kohta voi olla toisin. Oston tekeekin ostoautomaatti, joka myös kilpailuttaa hakkuun urakoitsijoilla. Palstan tarkistus laserkeilauksella/pienhelikopterilla.
Helsingin energialaitoksen kautta kaupungin kassaan tulevan piiloveron maksavat helsinkiläiset itse. Muun Suomen kannalta on aivan sama mitä kautta Helsinki asukkaitaan verottaa.