Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Käsitykseni mukaan käytetty metsävähennys lisätään metsätilan myyntihintaan, eikä myyntivoittoon. Tällä seikalla on merkitystä vain, jos ostohinta suhteessa myyntihintaan on ollut alhainen, jolloin myyntivoitto kannattaa laskea käyttämällä tilan hankintamenona esim. 40 % myyntihinnasta tai oikeastaan 0.4 *(myyntihinta + käytetty metsävähennys). Muistaakseni viimeisimmässä metsäveroillassa verottajan edustaja oli ko. asiaa kysyessäni ko. kannalla.
Sukupolvenvaihtokaupoissahan käytetyllä metsävähennyksellä ei ole merkitystä, koska mahdollinen voitto on myyjälle verovapaata. Kun myyntivoiton verotus on viimeaikoina kiristynyt ja ehkä vieläkin nousee, kannattaa sukupolvenvaihdoskauppa pitää mielessä.
Tässäkin ketjussa tarjotaan hirviongelman ratkaisuksi pusikoiden raivausta. Voi paikallisesti toimiakin, mutta alkaisivatko hirvet kuolla nälkään tai vähentämään vasatuotantoa? Tuskin. Ainoa toimiva ratkaisu on hirvien kannan alentaminen metsästyksen keinoin.
Ei oikein avaudu, mitä ketjun aloittaja oikein yrittää sanoa. Onko tarkoituksena esittää, ettei metsänomistajissa ole puuntuotantoon keskittyviä yrittäjiä vaan kaikki ovat sijoittajia, jolloin sukupolvenvaihdoksen verohelpotukset eivät olisi perusteltuja?
Itse olen sitä mieltä, että metsänomistajista osa toimii yrittäjämäisinä puuntuottajina. Osa toimii osa-aikaisina yrittäjinä ko. alalla ja osa sijoiittajan roolissa. Pitäsikö siis koko toimialaa pitää pelkästään sijoitusalana, kun jotkut toimivat näin. Lisää siis sääntelyä kehiin, jotta jyvät erottuvat akanoista. Tämäkö on tarkoitus?
Myös esim. teollisuusyrittäjistä osa on käytännössä sijoittajia. Voivat nimellisesti olla vaikka hallituksen puheenjohtajia, mutta tekevätköhän muuta, kuin käyvät kokouslounailla ja suunnittelevt muuttoa Portugaliin veropakolaisiksi. Pitäsikö näiden takia kaikki yrittäjät määrittää sijoittajiksi?
Jos tuplalatvoja on runsaasti, voi kysessä olla boorin tms. hiveaineen puutos. Itsekin leikkelin jonkinverran tuplalatvoja peltoon istutetuista kuusista. Sitten ajattelin, että jos kyseessä on boorin puutos, niin tuplalatvoja tulee myöhemminkin niin korkealle, ettei latvojen katkaisu onnistu. Neulasanalyysi osoitti hivenaineongelman ja lannoituksen jälkeen tuplien synty on selvästi vähentynyt.
Taimissa ei vikaa ollut, koska viereiselle metsäpalstalle istutetuissa kuusissa ei tuplalatvoja esiinny.
Skodan 1.9 d-kone on tosiaan Volkkarin koneita, mutta ei kuulu tähän maniloituun moottorisarjaan. Päästöjen liiallisuus tarkistetaan katsatuksessa ja ei ainakaan vielä ole ollut ongelmia.
Mitä tulee tapetilla olevaan volkkarin dieselmanipulointiin ja verotuskuvioihin, niin vero määräytyy hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tyyppikatsastuksessa on myös rajat typenoksideille. Kun ne näissä ”lastutetuissa” koneissa laitetaan kohdilleen, niin kulutus ja hiilidioksidipäästöt lisääntyy. Eli ko. autoista on peritty liian pieni vero. Katsotaan tuleeko ko. jutusta maahatuojille lisäveroja. Autojen omistajille tuskin jälkikäteen, mutta käyttömaksu ehkä voi nousta.
Koskahan verottaja herää näihin päästösotkuihin? Autovero + käyttömaksuhan perustuu tyyppikatsastuksen päästöihin. WW-korsennin päästöt ovat poskellaan. Arvioisin, että verottaja voisi lähettää maahantuojille noin 25 miljoonan laskun. Tästä ei vielä ole puhuttu julkisuudessa mitään. Luulisi Valtionvarainministeriönkin jo heräävän.
Itse ajelen Skodalla, jossa on 1.9 dieselkone. Eli ei tule ongelmia. Keskikulutus 4.5 l, eli ei heittäne pahasti ilmoitetusta.
Jos Ostaajamyyn teoria pitäisi paikkansa, niin silloinhan kannattaisi nostaa palkkoja reippaasti ja kaikki voittaisivat. Ko. teorian mukaan voisi tällöin tulla muutama10tuhatta työtöntä, mutta kokonaisuus olisi plussalla. Uskokoon ken tahtoo.
Nokia sinnitteli kilvassa mukana tehostamalla tuotantoaan ja siirtämällä sen suurimmalta osin halpamaihin. Sitten eväät loppuivat.
Vastaava kehityskaari on monella muulla tuotteella. Ensin tuotteet kehitetään Suomessa ja volyymien kasvaessa lisätään tuotantoa lähempänä markkinoita tai halvemman työvoiman maissa. Lopulta volyymituotteiden tuotanto Suomessa lopetetaan kannattamattomana. Osaamisesta homma ei tällöin ole kiinni, vaan kustannuksista. Esim. kaivoskoneiden tuotantoa siirtyy halpamaihin. Pian ehkä metsäkoneidenkin.
Uusilla innovaatioilla ja tuotteilla ei tätä ongelmaa ratkaista. Niitä tietysti tarvitaa ja toivottavasti syntyy ainakin sitä tahtia, että pysytään muiden maiden tahdissa ja hyvässä lykyssä hieman saadaan niitä kiinni.
Hyvä esimerkki menestyksellisen suurinnovaation vaikutuksista on Nokian menestystarina. Aikanaan se edusti ylivoimaista osaamista ja poiki työpaikkoja ja verotuloja Suomeen kiihtyvällä vauhdilla. Tämä synnytti vauhtisokeuden koko yhteiskuntaan ja nousukiitoa ei riittävästi jarrutettu maksamalla valtion velkaa pois vastaavasti vaikkakin Nokia suurta kokoa suhteessa kansantaloutemme kokoon pidettiin rislkinä. Seurauksena oli kustannustasomme nousu yli sen, minkä olisimme ilman Nokiaa ”ansainneet”. Nyttemmin Nokia on palannut normaaliuralle, mutta nousikiidon kustannusrakenne on jäänyt jäljelle. Velkarahalla ko. kustannusrakennetta on pidetty yllä jo 6 – 7 vuotta. Tällä tiellä ei kertakaikkiaan ole enää mahdollista jatkaa.
Sipilä on selvästi sanonut, että jos ei homma etene nykyhallituksen mukaiseti, niin mies menee vaihtoon. Olisikohan seuraava kaveri viisaampi? Epäilen, ettei tämä homma ratkea miehiä tai naisia vaihtamalla.
Näissä lamatalkookeskusteluissa on jäänyt liian vähälle se seikka, että yrittäjien kautta kaikki hyvinvointi tähänkin maahan viimekädessä tulee. Niin yritysten kuin yhteiskunnankin työntekijöille.
Paras lopputulos saadaan, jos yrittäjät työllistävät Suomessa. Monet suomalaiset yritykset ja yrittäjät kylläkin pärjäävät kohtuullisesti vaikka ovatkin siirtäneet yhä suuremman osan yritystoimiminnastaan ulkomaille. Suurimmalle osalle työntekijöistä ulkomaille lähtö ei onnistu. On mahdollista, että 18.9. tapainen toiminta edistää suomalaisten yritysten siirtymistä ulkomaille ja näin edelleen heikentää työntekijöiden asemaa. Taitavat sahata omaa oksaansa. Toivottavasti eivät putoa vallan korkealta.