Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
TTL:n kuusikko näyttää kasvavan reippaasti, kun 40 vuodessa on kertynyt noinkin paljon puuta. Taitaa olla meko ylitiheää, joten esitetty harvennus voisi olla sopiva. 20 vuodessa tulee jälleen ylitiheäksi. Suosittelisin seuraavaa harvennusta n. 10 vuoden päästä ja päätehakkuta siitä 15 – 20 vuoden kuluttua.
Jos puuta on kertynyt 40 vuodessa 280 kuutioo/ha, niin kyllä harvennuksen jälkeenkin sitä pitäisi kertyä 20 vuodessa reilut 200 m3/ha. Korkona ilmaistuna pitäisi tuoton olla n. 6 %.
Jos vakuudet on kunnossa, niin pankistahan saa rahaa jopa alle 2 % korolla. Käy nyt ensin pankkiherran puheilla.
Jos metsän lyö sileäksi, niin 8400 euron hakkuutulosta jää verojen ja uudistamiskulujen jälkeen 5000 €. Eli eipä taida avohakkuussa olla mieltä, ellei rahat ole loppu ja luottokelpoisuuskin menetetty.
Jesse tuolla edellä jo totesi, että ostajat valitsee FSC:n, jos sitä on tarjolla. PEFC -puusta saa metsänomistaja paremman katteen. Tässä vaiheessa metsänomistajien siirtyminen FSC-sertiin on vähän sama kuin antaisi ehdoin tähden pikkusormen pirulle.
FSC-sertiin kannattaa liittyä vasta jos PEFC-puun myynti alkaa takkuamaan. Toistaiseksi ei siitä näy oireita. Lisäksi uudet sellutehtaat lisäävät myös PEFC-puun kysytää. Ei kannata liikaa ennakoida ja lisätä FSC-puun tarjontaa.
Jos ydinvoiman lisäystavoite pitää paikkansa, niin se on Suomen kannalta hyvä linjaus. Loviisaan uusi mylly ja lämpöputki Helsinkiin. Siinä poistuisi jo n. 1/3-osa Suomen kivihiilenkulutuksesta. Venäläistä puutakaan ei tarvittaisi. Muualla kyllä pystytään käyttämään Suomesta liikenevä puu etenkin, kun otetaan huomioon mm. liikenteen biopolttoaineiden lisääntyvä tuotanto.
Mihinkähän perustuu Annelin näkemys, että hiilensidontakakkua pyrittäisiin syömään? Ko. kakkuhan on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ja sen kasvaessa on turvauduttu fossiilisiin lähteisiin. Pitää tarkastella kokonaisuutta. Jos hiilinielun kasvua vähentämällä voidaan vastaavasti vähentää fossiilisia päästöjä, niin eiköhän toimenpide ole järkevä.
Joka tapauksessa pitää tehostaa toimenpiteitä mesän pinta-alan ja kasvun lisäämiseksi. Kaikki joutomaat käyttöön. Myös sähkölinjojen kaapelointia tulisi edistää kanavoimalla lisääntyvästä niilinielusta syntyviä Durban-sopimukseen perustuvia säästöjä ko. toimintaan.
Järjettömään Durban-sopimukseen ei olisi pitänyt Niinistön nimeään laittaa. Aikoinaan perusteltiin, että EU sitten korvaa Suomen menetykset. Eipä ole kuulunut.
Durban sopimuskin sivuaa näitä viimeaikaisia lumituhoista johtuneita sähkökatkoksia. Yleisöpalstoillakin vaaditaan sähkölinjojen leventämistä. Eräskin kirjoittaja väitti, ettei se mitään maksa, vaan puunmyyntitulot paikaavat metsänomistajien kulut. Durbansopimus tuo laskelmieni mukaan n. 2000 €/ha maksut Suomelle eli arviolta 6000 km sähkölinjojen levennyksen Durban-hinta olisi n. 12 miljoonaa ecua. Ei mitään järkeä.
Yhteiskuntasopimuksella pyrittiin siihen, että kansantalouden kakku olisi saatu kasvamaan isommaksi pienentämällä yksilöiden siivun kokoa. Näin kohtuullisen kokoisia siivuja olisi riittänyt useammalle, kuin nykymeiningillä.
Tämä ei kaikille sopinut. Tuloksena on kakun koon pieneneminen, mutta siivukoko harvenevalle jakajaporukalle säilyy ennallaan. Joillakin ehkä kasvaakin. Joka tapauksessa herrahisseihin päässeiden ja pääsevien siivukoko niin työnantaja kuin työntekijäportaissa (mm. ammattiliitot) säilyy vähintään ennallaan.
Minulla on sellainen käsitys, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöiden tarkoitus on nimenomaan turvata jäljelle jäävän jäsenistön edut. Mitä harvemmaksi jäsenistö saadaan, niin sitä helpomminhan homma hoituu. Eli herrahissien yläporras saa hommansa helpommin hoidettua ja pystyy paremmin keskittymään vaikka golfin peluuseen.
Jessen viimeisen viestin perusteella voisi päätellä, että hänen lääkkeensä olisi palkkojen nosto. Näinhän kulutuskysyntä kasvaisi. Muistuttaa ikiliikkujan keksimistä.
Minusta tässä yhteiskuntasopimuskeskustelussa on huonosti tullut eesiin mm: seuraavat seikat:
– yrityspuolella kaikki työ työntekijöille tulee työnantajien kautta. Työnantajien on saatava kaupaksi työntekijänsä työ kulloisillakin ehdoilla. On sevästi nähty, että kauppa ei käy. Voi olla, että osasyynä on työehdot. ehkä myös työnantajien heikko myyntitaito. Voihan olla myös niitä työnantajia, joita ei kiinnosta tuotannon lisääminen, kun pärjäilevät nykyiselläkin.
– julkisen puolen rahoitus voi pitkässä juoksussa perustua vain yksityispuolen tuloksiin. Nyt julkista puolta pidetään yllä velkarahalla. Julkisen puolen palkkojen pitäisi seurata yksityisen puolen kantokykyä, kun menee heikosti, niin automaattisesti vastaavasti julkisen puolen palkat laskevat ja vastaavasti nousuvaiheessa nousevat.
Itseäni kummastuttaa lähinnä vasemmiston suunnasta tulleet näkemykset siitä, että palkkojen alentaminen vain pahentaa tilannetta. Jos tämä väittämä pitää paikkansa, niin silloinhan palkkoja korottamalla tilanne paranesi. En usko, että nykyiset palkat ovat optimaaliset. Optimi on joko nykytason ala- tai yläpuolella. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt, että optimipiste olisikin nykypalkkojen yläpuolella. Kuka ehtii ensiksi?
Sähköt oli tulut ilmeisesti aamulla tai eilen illalla. Viime- ja edellistalvena harvennetuista koivuista oli ainakin 1/3-osa luokilla. Naapurilla nuorempi koivuntaimikko melkein järjestään luokilla. Nyt tulee suoja ja lumet lähtee, mutta toipuvatko koivuista edes osa? Onko kokemuksia.
Viime talvena energiaharvennettu männikkö oli säästynyt tuholta. Vanhemmista männyistä oksia oli murtunut. Ilmeisesti nuoren männyn oksat taipuvat murtumatta, eikä puukaan taivu niin herkästi kuin nuori koivu.
Tammea ole itsekin harkinnut. Luontaista vaahteraa kasvaa jonkin verran eräällä lohkolla. Yksi tammen taimikin oli auton kääntöpaikalla, mutta hävisi ilmeisesti autojen alle. Yhtään tammea ei kuitenkaan ole ainakaan 3 km. säteellä, joten mistähän oli tullut?
Rehevä etelärinne voisi sopia tammelle, mutta ne hirvet. Toivottavasti ei tästä kuitenkaan kehkeydy uutta hirvikeskustelua.