Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Talousarvioinnissa on oleellista ottaa huomioon ns. dynaamiset vaikutukset. Tyypillinen esimerkki dynaamisten vaikutusten unohtamisesta on esittää, että nostetaan puun hintaaa, niin verotulot valtiolle kasvavat. Näin tietysti käy, jos myydyn puun määrä ei laske. Eiköhän seurauksena ole puun tuonnin lisääntyminen ja puunjalostustuotteiden viennin aleneminen ja lopputulos lienee valtion kannalta negatiivinen.
Jos puun hinnan nosto olisi järkevää, yhtä järkevää olisi nostaa palkkoja. Jos työssä olevien henkilöiden määrä pysyisi ennallaan, verotulot luonnollisesti kasvaisivat. Ei kuitenkaan taida tämäkään ajatuskuvio toimia. On selvästi nähtävissä, että työttömyys vain lisääntyy nykyisilläkin palkoilla. Ehkä kannattaisi laskea työvoimakustannuksia.
Mitä tulee esim. palkkojen alentamisen negatiivisiin vaikutuksiin, niin luonnollisesti kulutus pienenee ja kotimarkkinoiden työpaikat vähenevät. Vastaavasti vientialojen työpaikat voivat lisääntyä. Kotimaista kysyntää pidetään kuitenkin yllä velkarahalla, mutta eihän näin voida jatkaa. Kulutamme nyt lastemme voimavaroja.
Kustannuskilpailukyvyssä täytyy erottaa jo nyt avoimen kilpailun piirissä olevat panokset ja kilpailulta suojatut panokset.
Puumarkkinat ovat verraten avoimen kilpailun alaisena jo nyt ja siitä on osoituksena puun reaalihinnan selvä aleneminen samalla kun puun myyntivero on merkittävästi kiristynyt. Periaatteessa puun tuottajat ovat jo antaneet osansa kilpailykyvyn parantamiseksi. On myös otettava huomioon, että puun hinnasta ei voida sopia, koska sen hinnanmuodostus on jo nyt markkinaehtoista.
Työvoiman osalta markkinat ovat säänneltyjä. Yritykset eivät voi palkata Suomeen vapaasti työvoimaa ulkomailta. Niinpä tuotantoa siirretään koko ajan ulkomaille. Toisaalta työvoiman hinnasta sopiminen ei riko kilpailulainsäädäntöä, joten se on mahdollista, jos halutaan. Ydsenvertaisuuden vuoksi myös eläkkeiden tulisi joustaa palkkajouston mukana.
Pääomatulojen verotuksen kiristäminen on myös ongelmallista. Pääomat liikkuvat vapaasti ja ne siirretään nopsaan edullisempiin maihin. Pääomarintamallahan on ongelmana työpaikkoja luovien investointien suuntautuminen muualle kuin Suomeen. Verotusta kiristämällä pääomavirta Suomeen tyrehtyy entisestään.
Metsätalouspuolella on toisaalta puun tuotantopuolella selvästi ylikapasiteettia ja toisaalta metsäteollisuustuotteiden markkinoilla alikysyntää. Tässä tilanteessa on puun yksikköhinta joustanut alaspäin, jolloin markkinoille myydyn puun määrä on pysynyt melko korkealla tasolla. Korkeammalla puun hinnalla osa myydyistä puista olisi jäänyt metsiin.
Vastaava tilanne on työmarkkinoilla. Teollisuus ei saa riittävästi myytyä tarjolla olevaa työpanosta eteenpäin. Koska työn yksikköhinta ei ylitarjontatilanteesta huolimatta jousta alaspäin on ainoa konsti palkkasumman alentamiseksi ollut työvoiman vähentäminen. Työvoiman yksikkökstannusten alentamisella paranisi kilpailukyky ja sen myötä työn ja työllisten määrä. Jos työn yksikköhintaa alennettaisiin esim 5 %, niin todennäköisesti palkkasumma (kaikkien työntekijöiden yhteenlaskettu palkka) ei alenisi yhtä paljoa, koska useampi henkilö työllistyisi.
Julkisella puolella on ongelmana se, ettei yksityiseltä puolelta saadut verotuotot pysty kattamaan julkisen puolen menoja, jolloin joudutaan lainaamaan rahaa ulkomailta. Toisaalta julkisella puolella olisi paljonkin töitä, jotka jäävät lisääntymässä määrin tekemättä. Julkinenkin puoli alentaa nyt palkkasummaansa irtisanomisilla. Parempi olisi laskea palkkoja, jolloin samalla rahalla mm. yliopistoissa voitaisiin välttää irtisanomiset.
Siis palkkoja ja eläkkeitä pitäsi kiireesti alentaa. Sopiva menettely olisi esim 3 % portain puolen vuoden välein ensi vuoden alusta alkaen, kunnes käänne parempaan alkaa.
Laillinen keino lähes ympärivuotiseen suden metsästykseen voitaisiin toteuttaa niin, että metsämies tai muu henkilö ase mukanaan pukeutuu jonkun eläimen vuotaan, jota on maustettu teurasjätteillä. Ehkä verikin voisi olla hyvä tehoste. Henkilö sitten makoilee alueella, jossa liikkuu susia. Jos susi käy kiinni, niin ampuu suden itsepuolustukseksi. Luonnollisestikaan ei syytteitä tule, kun kysymyksessä on itsepuolustus. Ja saahan sitä metsissä retkeillä millaisessa asussa tahansa.
Em. toimintaa voi luonnollisesti harrastaa laillisesti ase mukana vain jonkun eläimen metsästysaikaan. Aseen kantoluvat yms. pitää tietysti olla kunnossa.
Itsekin olen Metsäliiton jäsen, vaikka puukauppoja en ole juurikaan ko. firman kanssa tehnyt. UPM:n on maksanut paremmin.
Näistä jäsenosuuksien muutoksista Tanelille voisin kertoa, että kun metsäpinta-alani kasvoi peltojen istutusten jälkeen, niin kyllä jäsenosuuksien nosto (metsäpinta-alan nosto) ja rahat myös kelpasi Metsäliitolle pelkästään oman ilmoitukseni perusteella. Veropapereissa ko. palstat ovat edelleen peltoa, mutta en ole viitsinyt esittää mutoksia. Ennen tilan myyntiä sukupolvenvaihdoksella täytyy tietysti ko. muutos tehdä, että ostaja saa metsävähennyksen myös ko. alueista.
Itseäni ihmetyttää, että henkensä edestä pakenevat eivät pysähdy ensimmäiseen turvalliseen maahan, vaan jatkavat vielä Saksankin jälkeen n. 2000 km tänne pohjan perukoille. Kyllä täytyy olla suuri hätä tai suorastaan pakokauhu. Ehkä ajattelevat pykäävänsä piilopirttejä turvakseen. Siinä mielessä opastus metsätöihin ja erätaitoihin voisi olla tarpeen.
Olen muutaman päivän pohdiskellut, mikä on takana Venäjältä tulevien pakolaisten suhteen. Arvioisin, että Venäjä antaa pientä esimakua, mitä voi tapahtua tulevaisuudessa.
Venäjän taloushan on romahtanut saartotoimenpiteiden ja öljyn hinnan laskun myötä. Eli meneillään on eräänlainen talousmuotoinen sodankäynnin muoto. Venäjä voi vastata lähettämällä EU-alueelle runsaasti pakolaisia, joiden hintalappu lienee 1500 €/kk/nenä. Miljoona pakolaista vaatii siis noin 18 miljardia/vuosi. Vaikka suurin osa (esim 90 %) palautettaisiin, niin pitkä käsittelyaika takaa suuret kustannukset ja ainahan voi lähettää uusia palautettavien tilalle.
Suomi on pitkän rajansa ja vähäisen kantokykynsä vuoksi ns. heikoin lenkki. Vyöryttämällä Suomeen runsaasti pakolaisia Venäjä saisi EU:n rakoilemaan entisestään.
Suomen päättäjät ovat havahtuneet mahdolliseen ongelmaan, vaikka julkisuudessa ei asiaa ole selvästi mm. hysterian välttämiseksi tuotu esiin. Viiteenä toimenpiteistä on Orpon vierailu ensi viikolla Venäjällä. Myös tämän päivän Aamulehdestä voi päätellä, että mm. Aleksanteri-instituutissa on havahduttu aiheen tiimoilta.
Sodankäynnin muodoista on tutuin aselliset toimenpiteet ja viimeaikoina on ollut esillä myös kyber-hyökkäykset. Kolmas muoto voisi olla järjestetty pakolaistulva. Hyvin organisoitu ”pakolaismatkailu” tuskin maksaa yli 500 €/nenä ja sillä voidaan aiheuttaa vähintään 20-kertaiset kustannukset kohdemaalle. Veikkaan, että pakolaisten saama kantaväestöä vastaava sosiaaliturva alkaa kohta rapautumaan.
En ole tiennytkään, että verottaja päättää millainen saha kelpaa verovähennyksiin, Onneksi en ole astunut ko. miinaan. Hetken jo harkitsin halpissahaa varasahaksi.
Polttopuukeskusteluun liittyen kokemukseni mukaan haapa kyllä kuivuu melko nopeasti. Pari vuotta sitten kaadoin talvella muutamia isoja haapoja ja pilkoin ne kevättalvella klapeiksi sekä pinosin kuivumaan aurinkoiseen katokseen. Seuraavana syksynä ja talvena paloivat jo ilman sihinöitä saunassa ihan hyvin. Tuntuivat myös niin köykäisiltä että olivat kyllä riittävän kuivia.
Haavan kuvumisessa on ongelmana kuoren haitallinen vaikutus. Paksuissa haapaklapeissa kuorellisen pinnan osuus on melko pieni, joten ko. tapauksessa haapa kyllä kuivunee kuten muutkin puut.
Työeläke ropsahtaa tilille kerran kuussa. Valtiolta 33 v ja yksityiseltä 7 v. Yhdistetty eläke tulee KEVAN kautta. Jätkä Pätkät mainitsi toisessa ketjussa saavansa eläkkeen Valtikonttorista. Eiköhän KEVA ole oikea.
Tein vielä hieman palkkatyötä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin, mutta ko. hommista eläke lähtee juoksemaan, kun täytän 68 v.
MYEL-eläkettä en alkanut maksamaan. Metsäala oli niin vähän pakollisen rajan yli, että sain sovittua, ettei eläkemaksuja tarvitse maksaa, kun eläketurvani oli muuten jo kunnossa. Onneksi näin kävi. Sittemmin demarien masinoima eläkeläisten raippavero olisikin syönyt ko. eläkkeen lähes olemattomiin. Kannattaa olla tarkkana näissä MYEL-maksuissa, ettei Valtio tule loppupeleissä potin korjaajana jaolle.