Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tämä on hieman sivussa, mutta sudettisaksalaisethan olivat saksalaisia, jotka Saksan menettäessä alueitaan ekassa maailman sodassa jäivät erilleen uudesta tynkäsaksasta. Sudettisaksalaisethan eivät siis ole verrattavissa sudettisavolaisiin.
Eipä omatoimisen hankintahakkaajan tuntipalkka päätä huimaa, jos tuijottaa vain ko hakkuun tuloja. Naapurissa tehtiin ensiharvennus isolla koneella. Itse vastaavasta metsästä hankintana. Kyllä meikäläisen metsästä seuraavissa hakkuissa tulee selvästi enemmän rahaa kuin naapurin.
Tietääkseni metsänomistajillakin on motoja. Rikkovatko lakia, kun jovainin mukaan se on kielletty.
Jos itse keräät ja myyt ko tuotteet, niin tulothan ovat verottomia. Eli ei järkeä yhdistää metsätalouden tuloksi. Jos vuokraat alueen poimijoille, niin tulo on kai maatalouden tuloa. Toisaalta eipä taida löytyä niin pöljää, etta maksaisi vuokraa, kun ilmaiseksikin saa poimia.
Vaikuttaa siltä, ettö nimimerkki jovain on robotti tai poliitikko. Niin käsittämätöntä tekstiä suoltaa.
Ei oikein avaudu, mitä tarkoittaa, että metsäomaisuuden arvon säilyminen jotenkin sataisi teollisuuden laariin?
Jotkut eivät tajua, että metsänomistuksen tulonmuodostus koostuu kahdesta osasta; puun myyntitulosta ja metsätilan arvon muutoksesta.
Ihmettelen, jos osakesijoittajat valittaisivat, ettei hommaa kannata, kun osinkotuotot ovat liian pienet, vaikka samaan aikaan osakkeiden arvo on kohonnut reippaasti.
Itse olen metsäni ostanut ja olen uudistamisesta huolehtinut. Lisäksi metsittänyt peltoheittoja. Näin metsätilani arvo on kasvanut selvästi panoksia enenemmän.
Jätkän mielestä kai olen pahasti harhapolulla. Odotan häneltä viisaita neuvoja esim miten hän menettelee omissa metsissään, jos niitä on. Itse en rappeutumisen tien valintaa suosittele kenellekään. Kannattaa mieluummin vaikka myydä tilansa ajoissa.
Empä ole onneksi ainoa, jolla on heikko käsityskyky. Kyllä mm metsäyhtiöt huolehtivat aukkohakkun jälkeen uudistamiskuluista, eivätkä marmata ettei kannata.
Käsittääkseni metsänsä perineille uudistaminen on yhtä kallista kuin metsänsä ostaneillekin. Jos metsän ostaa liian kovaan hintaan, uudistamisen välttämisellä pitkittää vain vararikkoa.
Ämpärikonsti voi olla hyvä, kun taimet löytyvät helposti. Pitkässä heinikossa pitkävartinen viikate on hyvä. Varren päällä kääntelee heinää ja taimen löydyttyä sipaisee henät nurin. Ei tarvitse montaa välinettä kannella.
Omilla peltoheitoilla on istutusta edeltävänä syksynä tehty pallekyntö. Keväälä heinän alettua kasvaa kattava ruiskutus roundupilla ja varoajan jälkeen kesäkkuussa istutus kuuselle. Silti sai jo syksyllä tehdä heinäystä. Seuraavina kolmena kesänä ja syksynä piisasi polkemista ja niittoa aivan tarpeeksi. Nyt onkin tiheää ja kasvuisaa kuusikkoa.
Kokemuseni mukaan rehevällä maalla on syytä tehdä heinäys kaksi kertaa vuodessa. Muutoin osa taimista hukkuu ja osan kasvu hidastuu.