Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Puustovaratietoon perustuva veromalli olisi järjetön. Puut eivät kuulu kiinteistöön. Sama jos varastorakennuksen kiinteistövero määrättäisiin varastossa olevien tavaroiden perusteella.
Puuston määrähän pitäsi joka vuosi räknätä vuoden lopussa. Mahdoton tehtävä riittävällä tarkkuudella. Mitenkä meneteltäisiin vielä pystyssä olevien, mutta myytyjen puiden suhteen? Kenen vastulla olisi niistä maksettava vero? Hoh Hoijaa.
AR:n ehdoittama malli johtaa lisääntyvään byrokratiaan ja lisää hallintokustannuksia sekä lisää turhaa paperinpyöritystä myös metsänomistajille. Nykyhallituksen tavoitehan on virtaviivaistaa asioita.
KEMERA:n osalta virtaviivaistuksen sijasta monikertaistettiin byrokratia. Kyllösen aikaan alulle pantu tietulli kuvio kuuluu samaan kategoriaan. Ajatuksena lienee, että ministeriöiden virkamiehille taataan töiden lisääntyminen, jolloin virkapalkka juoksee tulevaisuudessakin. AR:n ajatukset lienee peräisin jostakin ko. virkamiesten ajatushautomosta.
Kiinteistöveroa metsiin ajoi jokunen vuosi sitten ensisijassa SDP. Ajatuksena oli, että verotetaan niitä piirejä, jotka eivät pääse veroja pakoon ulkomaille. Eli niitä, jotka muutoinkin maksavat veronsa mukisematta Suomeen.
Jotenkin tuntuisi kornilta, että edelleen haluttaisiin lisärokottaa niitä, jotka hoitavat velvoitteensa kunnolla, kun saman aikaan erilaiset puliveivarit kikkailevat mm. veroparatiiseissa veroja välttääkseen. Myös ay-liikettä lähelläolevat piireillä on erityissetuja. Koko hommanhan nimi on, että niille, jotka hoitavat velvoitteensa jotkut haluavat lisäkuormaa kunnes selkäranka taittuu tyyliin tapa talonpoika/päivä.
Panama-paljastusten jälkeen kannattaisi ko. piirien miettiä asiaa uudelleen, ettei kuse kintuille. Ehkä AR:nkin kannattaisi miettiä tavoitteitaan uudestaan.
Kiinteistövero metsille ja ilmeisesti pelloille ei voi tulla voimaan 2020, ellei Kepu sitä kannata. Ei millään ehdi muuton. Eli ei onnistu. Eli turha hermostua AR:n heitoista.
Mihinkähän tietoon Jätkän viimeisin kommentti perustuu? Tällainen näkemys joillakin on, mutta onko myös faktaa siihen, ettei taimikon hoito kannata. Perustamiskulutkin voi välttää, kun ei tee päätehakkuuta.
Aika harvassa taitaa olla tapaukset, ettei päätehakkuu/uudistaminen istuttamalla -yhdistelmä kannattaisi, kun katsoo, kuinka paljon päätehakkuitakin tehdään. Vai onko suurin osa metsänomistajista kannattavuuslaskelmien suhteen täysin pihalla?
Jätkä Pätkän mielestä taimikonhoito ja ensiharvennukset ovat joidenkin metsänomistajien mielestä huono sijoitus johtuen surkeasta kantohinnasta. Voihan joku näinkin ajatella, mutta on silloin täydellisesti harhapolulla. Suurimman sijoituksenhan metsänomistaja on tehnyt taimikon perustamisen yhteydessä. Ellei seuraavia hoitovaiheita tehdä ko. sijoitushan menee suurelta osin hukkaan.
Veikkaisin, että joidenkin metsänomistajien nihkeys hoitotoimenpiteiden suhteen johtuu pääosin vaikeudesta tehdä päätöksiä tai laiskuudesta. Tätä on sitten helppo perustella kannattamattomuudella.
Pellonmetsityskin on sijoitusmielessä vastaava kuin päätehakkuun jälkeinen uudistaminen. Laki vaan ei siihen velvoita. Kulut voi vähentää heti verotuksessa.
Aikaisemmin pellonmetsitys tuli edulliseksi KEMERA-tukien ansiosta. Itsekin näin tein ja nyt on huimasti kasvavia kuusentaimikoita. Heinäystä yms. hyötyliikuntaa tuli harrastettua, mutta onko se meno vai tulo? Kuntosalikin maksaa.
Yleensä maapohjaan sijoitetun pääoman tuottovaatimuksella ei kannata rasittaa puuntuoton tulosta. Eipä taida maapohjaan sijoitettu raha mihikään vähentyä vaan päinvastoin lisääntyy. Voihan tietysti pitkässä juoksussa jokin osa mennä arvottomaksi soistumisen tms. johdosta.
Puuki on oikeassa. Muussakin sijoitustoiminnassakin kulut voi vähentää verotuksessa.
Metsäpuolella jotkut kuitenkin pitävät uudistamiskuluja sijoituksena. Periaatteessa uudistamiskulutkin voi ajatella kannattavuuslaskelmissa sijoituksena, mutta vain verojen jälkeen jäävä osuus. Muuten homma sekoaa jo heti alussa. Tyypilliset sijoituksenkin tietysti saa vähentää myyntitulosta, mutta vasta myynnin jälkeen ja erotuksesta maksetaan sitten verot. Inflaatio kuitenkin pitkässä sijoitusajassa toimii tällöin verottajan eduksi.
6puun kannattaa ottaa huomioon metsänistutuksen kuluissa verotus. Verojen jälkeenhän 1600 €:n kuluista metsänomistajan nettomenot ovat korkeintaan 1120€. Minkä muun ”sijoituksen” kulut voi vähentää heti verotuksessa?
Lakkasoiden ojituksesta voisi todeta, että lakoista saatu hyöty voi olla huomattava, jolloin ojitus tulee jo pelkästään siitä syystä kannattamattomaksi. Valitettavasti metsänomistaja ei voi ko. tuloa useinkaan hyödyntää, koska lakat voi käydä poimimassa joku muu.
Pari päivää sitten uutiskynnyksen ylitti tässä aiheessa ympäristökeskuksen edustajan kommentti, jonka mukaan hakkuutähteiden poltto on päästöttömyysmielessä ok. Hänen mielestään sen sijaan elävien puiden käyttö bioenergiana aiheuttaisi päästöjä.
Ei ilmeisesti käsittänyt metsänhoidosta mitään. Metsänhoidonhan päätavoite on kasvattaa tukkipuita. Tämä edellyttää, että puustoa on harvennettava kasvatusvaiheessa, jolloin syntyy välttämättä puuta, joka on parempi vaikka polttaa kuin jätää maahan mätänemään.
Entäs sitten ns. lyhytkiestoiset energiapuumetsät nopealla kierrolla. Sitovat kaiken hiilensä ilmakehästä, joka palautuu takaisin ilmakehään, mutta ei lisää yhtään ilmakehän hiilidioksidia. Pitäisikö kohdella ainakin osittain fossiilisena energiana?
Näyttää siltä, että Valtion organisaatioon on pesiytynyt tyyppejä, jotka ideologisista syistä Valtion rahoituksella pyrkivät toimimaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta arveluttavalla tavalla.