Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin toimivan kalliolämpöpumppulämmityksen tehontarve jää huippupakkasillakin alle puoleen suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Eli se säästää myös verkon kapasiteettia. Ilmalämpöpumpulla näin ei käy, jolloin ko lämmitysmuoto on eräänlainen vapaamatkustaja.
On huomattava, että kalliolämpöpumpun riskinä on kallion lämpövaraston merkittävä aleneminen vuosien saatossa. Järjestelmän kallio-osuus on mitoitettava niin, että siihen ympäristöstä siirtyvä lämpö riittää vielä 10 vuoden kuluttua. Joka tapauksessa on varauduttava siihen, että lämpöpumpun tekokerroin vähitellen hiipuu ja sähkön kulutus nousee.
Meidän tiepätkä kestää murskeen ajon vasta kesäkuussa, jolloin vauhtiveikot lähtevät liikkeelle. Elo- syyskuun vaihteeseen ovat häipyneet, jolloin on sopiva hetki murskeen levitykseen. Tien vakikäyttäjät ajavat hiljaisesti ja näin murske ehtii painua tiehen ennen lumikelejä. Ainakinme olemme havainneet ko. marssijärjestyksen sopivaksi.
Kasettikuormassa on nuppikuorma ja perävaunukuorma.
Lanauksen ja murskeen levityksen järjestys riippuu monttujen määrästä. Jos niitä on vähän, niin lanaus on parempi tehdä, kun murske on painunut tiehen. Syksyllä liikenne on vähäistä, joten melko myöhään syyslanaus.
Me olemme siirtyneet pääosin 0 – 12 mm murskeeseen, kun tie on hyvässä kunnossa. Tien pintakin pysyy näin sileänä, eikä mursketta lennä paljoa lumia lingotessa jorpakkoon. Käyttäjien mukaan tie on huomattavasti parempi kuin yleinen hiekkatie.
Jokohan tähän tuli riittävästi itsekehua?
Kuljetusmatkasta riippuu kannattaako ottaa kasetti- vai nuppikuorma. Muutama viikko sitten ajatin vuosisorastusmursketta kolme nuppikuormaa. Kuskin mukaan nuppikuormat oli parempia murskeen levityksen kannalta.
Huoltomursketta menee vähemmän ja kasettikuorma riittää silloin n. 300 – 400 metrille. Taitavan kuskin jäljiltä ei tasaus ole välttämätöntä heti. Normaali syyslanaus kyllä tehtiin parin viikon päästä.
Kysyjän tapauksessa musketta mennee enemmän. Kasettikuorma ehkä riittää puoleen edelliseen verrattuna. Riippuu tietysti maapohjasta. Kasettikuorman hinta-arvio levitettynä täälläpäin on n. 500 €.
Aga valmistaa hiilidoksidipullokaasua mm. ottamalla talteen vedyn valmistuksessa syntyvää hiilidoksidijätekaasua, joka muutoin menisi suoraan ulkoilmaan. Mielestäni tällainen hiilidioksidin jätekaasun hyödyntäminen ei lisää hiilidioksidipäästöjä yhtään, mutta näin vältytään ko osin tarkoituksella tuotetun hiilidioksidin päästöistä.
Samahan se on puun kasvatuksessa. Puun kasvattaja ottaa talteen ilmakehän hiilidioksidia ja puun käytössä se sitten vapautuu takaisin. Tulos on +-0 ko. puun osalta, mutta näin vältytään vastaavasti esim fossiilisten polttoaineen päästöiltä.
Jotku tahot masinoivat ajatusta, että kasvatettua puustoa ei tulisikaan käyttää, vaan jättää puut varastoon. Kuolleena syntynyt ajatus. Veikkaan että ko. varastojen koko/ha verrattuna tehometsätalouden keskimääräiseen puuvarantoon/ha jäisi melko pieneksi. Taitaisi ko tilanteessa esim. päätehakkuun jälkeinen metsä jäädä hoitamatta. Itsellänikin on joitakin pieniä päätehakkuun jälkeen viljelemättömiä kuvioita edellisen omistajan jäljiltä. Puustoa niissä on korkentaan puolet kuin vastaavissa hoidetuissa kuvioissa.
No kaikenlaisia ajatuksiahan voi heitellä, mutta mistä löytyy niille maksaja?