Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 3,070)
  • MaalaisSeppo

    Holmströmin sopimus mallit eivät juurikaan hetkauta tavallisia tallaajia. Sen sijaan hänen apprikointinsa euron suhteen ja Suomen talouden kyvyttömyys uudistua kylläkin.

    Euronhan piti tuoda selkeyttä ko maiden talouden hoitoon. Myös Suomen piti hyötyä siitä. Alkuun homma pelittikin kohtuullisesti. Sitten maiden velkavankeus johti pelisääntöjen ailahteluun ja nyt ei Erkkikään pysy kärryillä.

    Suomen rakenteiden uudistamisen hitaudesta hän on huolissaan. Nythän udistamistoimenpiteitä lykätään tai hidastellaan. Mahdollisuuden tähän antaa halpa lainaraha. Otetaan lainaa ja siirretään sen avulla hommaa eteenpäin, kunnes lainahanat menevät kiinni.

    MaalaisSeppo

    Täydentäisin kepan ajatusta, että kannatavuus tehdään ostettaessa niin, että kannattavuuden edellytykset varmistetaan ostettaessa. Jotkut pilaavat kannattavuuden myöhemmin taitamattomuuttaan.

    Kepan paletista puuttui metsätilojen myynti. Jotkut tienaavat ostamalla metsätiloja ja myymällä ne kunnostuksen jälkeen.

    Omana ajatuksenani on pitää metsä hyvässä kasvukunnossa ja huolehtia mm uudistamisesta sekä myydä tila voitolla, kun en enää pysty sitä hoitamaan. Joidenkin ajatuksena on maksimoida hakkuut ja minimoida hoito sekä jättää heikossa hapessa oleva metsä jälkipolvien murheeksi.

    MaalaisSeppo

    Näädän laskelmien perusteella vaikuuttaa kannattavalta ostaa hakkuuraiskioita ja laittaa ne kasvukuntoon. Varaston kiertonopeus on tällöin todella pitkä. Ehkä voisi kannattaa myydä kunnostettu tila esim 15 vuoden jälkeen. Mitenkähän kannattaisi?

    Näädän laskelma tukee käsitästystäni, että päätekakkuuaukon omistajan kannattaa ainakin kasvuisilla maapohjilla varmistaa uuden metsän kasvu, eikä jättää sitä siilleen.

    Näätä päätyi laskelmissaan kohtuulliseen tuottoon. Nythän velkaraha on halpaa. Siis velkavivulla oman pääoman tuottoa voi vielä nostaa huomattavasti. Siitä vaan ostamaan hakkuaukkoja, jos niitä saa edullisesti.

    MaalaisSeppo

    Jessen linjoilla tässä snobbailussa. Siinä rupee tavallisen tallaajan nuppi kuumeneen, kun alkaa tosissaan optimoimaan puuntuotantoaan. Aika monta liikuvaa osaa tulee ottaa huomioon.

    Jotkut asiat muuttuvat yllättäen, jolloin optimointi on pielessä. Maalaisjärki ja pään pitäminen kylmänä riittää aika pitkälle.

    MaalaisSeppo

    Näyttää siltä, että osa metsänomistajistakin on vieraantunut todellisuudesta. Esim onko todellisuutta, että haakkuraiskiot saisi kaupaksi hyvällä hinnalla ja vastaavasti hoidettuja taimikoita halvalla? Onko tämä todellisuutta? Löytyykö esimerkkejä?

    Mielestäni useimpien metsänomistajien metsänhoidon kannattavuuden edellytyksenä on omatoimisuus. Maanviljelijöillä on vastaava tilanne. Jos jokaisen toimenpiteen kustannukset lasketaan sen mukaan, mitä se maksaisi ulkopuolisella teetettynä, niin monen metsänhoito ja maanviljelys loppuisi siihen.

    Suurtilalliset hyötyvät suuruuden ekonomiasta ja käyttävät mm yrittäjien palveluita. Tuskimpa kuitenkaan suunnittelevat hakkuuraiskioiden tuotantoa ja niiden vaihtamista taimikoihin. Veikkaisin, että suurtilallisten metsät ovat keskimäärin paremmin hoidettuja.

    MaalaisSeppo

    Teen juuri energiapuusavottaa yhdellä kuviolla, jonka edellinen omistaja oli jättänyt istuttamatta. Reilun hehtaarin kuvio. Pääosin rauduskoivua, joista suurin osa on mutkaisia ja melko hidaskasvuisia. Omt- pohja. 200 m:n päässä olevalla kuviolla vastaavan ikäiset koivut ovat melkein puolta pidempiä ja suoria. Ehkä siementen alkuperä on vaikuttanut.

    Istutin hakkuualeen koivikkoon kokeeksi samoja kuusentaimia kuin läheseen peltoon 10 vuotta sitten. Koivikkoon istutetut kuuset ovat metrisiä ja pellossa 5 m:n pituisia. Koivikon taimet ovat kuitenkin terhakan näköisiä. Ehkä olisi kannattanut istuttaa koko alue 10 vuotta sitten ja kasvattaa sen päällä koivikkoa harvennellen sitä hankintana.

    Alueelle on syntynyt paikoitellen reunametsän siemenistä kuusentaimia. En kuitenkaan luottaisi luontaiseen taimettumiseen ilman maan muokkausta.

    MaalaisSeppo

    Energiapuun hankinta aloitettu. Koivun kasvupaikat ensin. Kelit ei tästä voi parantua.

    Ukko on vielä kesäterässä. Kasausvaihe pistää puhaltamaan. Isoja kiviä niin paljon, että ajourien etäisyys tulee paikoin pitkäksi. No otetaan kuntoilun kannalta. Eläkkeen varassakin pärjätään.

    MaalaisSeppo

    Onhan se tietysti niin väärin, jos viulujen maksajatkin saavat hieman helpotusta. Raippaveron saisivat kyllä poistaa.

    MaalaisSeppo

    Komppaan Timppaa. Lakiraja kai on ainakin etelässä alle 50 ha.

    Koko järjestely soveltuu lähinnä metsänomistuksen siirtoon sellaiselle vanhempien paapomalle jälkikasvulle, joka pärjäilee huonosti, eli tumpeloille. Aikaansaaville on jo olemassa sukupolvenvaihdoskauppamenettely. Tällä menettelyllä valikoituu paremmin metsänhoitoon soveltuva jatkaja kuin lahjoitusmenettelyllä. Itse aion käyttää sukupolvenvaihdoskauppaa, jos potentiaalisilla jatkajilla on riittävä halukkuus. Ellei ole, niin tila menee myyntiin.

    Uskon, että lahjoitusmenettely lisää puun tarjontaa ainakin lyhyellä aikavälillä, eli estää puun hinnan nousua. Lahjojen saajissa on porukkaa, joka haluaa nopeasti rahaa ja myy mahdollisimman paljon puuta. Osa syntyneistä aukoista jätetään hoitamatta, mikä taas pitkällä aikavälillä vähentää puun tarjontaa. No se on sen ajan murhe ja nykyiset poliitikot eivät sitä ole näkemässä.

    MaalaisSeppo

    Ehjässä kalliossa vähenee. Rikkonaisessa, jossa virtaa vettä ei niinkään. Olin vuosi sitten seminaarissa, jossa tästä kalliolämmön riskistä oli asiantuntijan esitys.

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 3,070)