Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,791 - 2,800 (kaikkiaan 3,070)
  • MaalaisSeppo

    Näädän laskelmissa vaikuttaa siis maan arvon nousu istuttamisen kannattavuuteen. Mikähän logiikka tässäkin on? Onko vastaava kytkös peltopuolella? Jos pellon arvo nousee, jossakin vaiheessa ei kannata enää kylvää, vaan jättää silleen??

    Räknäilin peltoistutus juttua omassa tapauksessani. Istutus 2006 ja maanmuokkaus edellisenä syyskesänä (MHY). Terveyslannoitus 2013 omatoimisesti (mies+taimivakka). Kemeratukien jälkeen menot 650,-/ha. Kuuset nyt noin 4.5 m pitkiä.

    Työtäkin on teettänyt arviolta 1 pv/vuosi/ha (heinäystä, lannoitusta, pellonreunojen raivausta ym). Ilman Kemera-tukia kulut olisivat olleet n. 1300 €/ha. Uskon kuitenkin, että maapohjakin on hoidetussa taimikossa arvokkaampi kuin hoitamattomassa.

    MaalaisSeppo

    Jos rehevällä kasvupaikalla ei ole valmis heinäämään taimikkoa 2 kertaa vuodessa, niin ei kannata istuttaakkaan.

    Yrityspuolella yrityksillä on yleensä ajatuksena toimia omalla alallaan, ja käyttää tuloja uusinvestoihin sekä yrityksen kehittämiseen. Yritys, joka lähtee rönsyilemään sinne tänne on pian entinen. Metsäpuolella joillekin on vaikeaa sijoittaa osa puutuloista hoitotoimiin.

    MaalaisSeppo

    En näe yhteyttä Vapon rahoitustarpeen ja Valtion lainojen alhaisen koron välillä. Vaikka Valtio saa rahaa halvalla, ei ole järkevää alkaa rahoittamaan Vapoa. Kyllä Vapon on löydettävä ratkaisu omasta taseestaan.

    Valtio voi tietysti tehdä sijoituksia kannattaviin kohteisiin. Lähinnä uudehkoihin yrityksiin. Vanhat ”pierut” tukoon omillaan toimeen.

    MaalaisSeppo

    Jokainen saa tietysti valita oman metsäomaisuuden hoitomittarinsa miten haluaa. On myös hyvä, että tuo niihin liittyviä näkemyksiä esiin täällä.

    Talouspainotteiset näkemykset ovat olleet hyvin perusteltuja ja ei niitä sen kummemmin ole syytä kritisoida.

    Luonto- ym. elämyksiä saa tietysti muidenkin metsistä ilmaiseksi. Ei kuitenkaan omien toimenpiteiden palautetta. Omassa metsässä huomaa kättensä työn jäljen niin hyvässä kuin pahassakin. Palautettahan ihminen myös kaipaa.

    Eikös se Juicekin laula, että elämän tarkoitus on ikävän karkoitus.

    MaalaisSeppo

    Eiköhän suurin osa metsänomistajista ole siinä tilanteessa, että perustarpeet saavat kohtuullisesti tyydytettyä. Siis voivat eri tavoin tavoitella mielihyvää. Toiset saavat sen aikaan rahalla ja sen käytöllä. Näiden tavoitteena metsätalouden osalta on lienee siitä saatavan nettotulon maksimointi.

    Lukuisalle joukolla metsä, sen hoito ja eri toimenpiteiden vaikutusten seuranta tuo myös mielihyvää. Talous on tietysti hyvä, mutta vain eräs mittari metsänomistuksen järkevyyden suhteen.

    MaalaisSeppo

    Koivu voi olla jesselle hyväkin valinta, kun hirviaitojakin on tottunut järkkäilemään. Jalostetuilla taimilla saa nopeasti ainakin silmäniloa.

    Koivun ja kuusen hintaero on revennyt siinä määrin, että rehevillä mailla kuusi tuottaa paremmin. Saven sekaisiin paikkoihin en koivua suosittele. Jos lehtipuuta kasvattaa, haapa kasvaa niissä hyvin. Itselläni on koivua liikaakin. Savipohjilla rauduksistakin tulee ihme venkuroita. Rehevissä morikkorinteissä sen sijaan suoria ja kasvavat nopesti vaikka ovatkin luotaisesti syntyneitä. Jalostetulla taimilla kasvu olisi tosi reipasta. Olisi mukava kokella, mutta sopivaa paikkaa ei vielä ole.

    MaalaisSeppo

    Olen eri mieltä Annelin kanssa. Valtion ei kannata luopua omaisuudesta, joka tuottaa selvästi enemmän kuin valtion velkojen korko.

    Edellisen hallituksen aikanahan näin tehtiin. Myytiin tuottavia omaisuuseriä.

    MaalaisSeppo

    Minkä ikäisenä jesse aiot lopettaa istukset, että ehdit vielä päätehakata metsäsi? Vaikea optimointitehtävä edessä.

    Yrityspuolella sellaiset yrittäjät, jotka pitävät yrityksensä hyvässä kunnossa saavat niistä hyvät rahat myydessään sen jatkajalle. Huonossa hapessa olevat yritykset menevät halvalla.

    Itse aion myydä metsäni ostohetkeen verrattuna selvästi paremmassa kunnossa kuin ostaessani. Kuittaan silloin hyvät rahat ja niin myös jatkaja myöhemmin. Siis ns vin-vin tilanne, joka ajattelutapa vie kehitystä eteenpäin.

    MaalaisSeppo

    Yksi tapa vähentää yksikkökustannuksia on lisätä tuotantoa, jos yksikkökustannukset näin laskevat. Näinhän mm eläinpuolella tehdään. Tuotanto keskittyy ja pienet tippuvat pelistä.

    Metsäpuolella tuotannon keskittyminen harvempien käsiin etenee hitaammin. Tätä kehitystä pyrkii hallituskin edistämään.

    Itse uskon, että puun kysyntä uusiutuvana materiaalina lisääntyy siinä määrin, että ylitarjontatilanne loppuu n 5 vuoden jälkeen. Siis laadukkaan puun tuotantoon kannattaa panostaa jo nyt.

    MaalaisSeppo

    Mitenkä harrastelija parantaisi alkutuottajien asemaa? Suostuiko Holmström sorvaamaan paremman sopimusjärjestelmän? Tuskin. Markkinoilla on yksinkertaisesti alkutuotteiden ylitarjontaa muuallakin kuin Suomessa. Yritykset, kuten kuuluukin ostava sieltä mistä edullisimmin saavat.

Esillä 10 vastausta, 2,791 - 2,800 (kaikkiaan 3,070)