Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,781 - 2,790 (kaikkiaan 3,070)
  • MaalaisSeppo

    MH on vähentämässä kulujaan mm lomauttamalla metsureita. Pystyy näin lisäämään tuloutustaan. Valtion kulut toista kautta ehkä lisääntyvät, mutta se ei ole kolmen ämmän murhe.

    MaalaisSeppo

    Oletteko lukeneet tänään tulleesta Suomen kuvalehdestä, mitä emeritusproffa kirjoittaa aiheesta.

    Osoittaa hallitsevansa yhteen ja vähennyslaskun. Hänellä on käsitys, että, jos hakataan 2 miljoonaa lisää puuta liikennepolttoainetuottoon, niin metsien hiilitase heikkenee vastaavalla määrällä.

    Jos hieman laajennetaan hänen laskutapaansa, niin kaikkein haitallisinta olisi pienpuun raivaus maahan mätänemään, koska siitä ei synny muuta kuin päästöjä. Seuraavaksi tuomittavin olisi sitten tämä liikennepolttoainekäyttö, koska se toisaalta korvatessaan fosiillisia polttoaineita vähentäsi niiden päästöjä, mutta ei niin paljoa, kuin puuraaka-aineesta vapautuisi.

    Proffa on autuaasti unohtanut, mitä metsässä tapahtuu, kun sieltä kaadetaan pienpuustoa. Jäljelle jäävän puuston kasvu kiihtyy jolloin merkittävä osa päästöistä sitoutuu pikaisesti takaisin. Pienpuustolla verraten nopeasti, ekä suinkaan vuosikymmenien kuluessa, etenkin kuusella.

    Siinä mielessä hän on oikeassa, että liikennepolttoaineen valmistuksessa puusta laajassa mittakaavassa ei liene järkeä. Vain sellaisesta jätepuusta, mikä ei mene lämmön tai yhdistetyn lämmön/sähkön tuotantoon.

    Toisaalta näissä hiilitasejutuissa unohdetaan usein markkinamekanismit. Kun puun kysyntä lisääntyy, sen kasvua myös kiihdytetään. Oleellisinta olisi kiihdyttää metsien puuston kiertonopeutta (eli hiilen sidontanopeutta). Toisin sanoen myös metsistä saatavaa puu- ja rahavirtaa. Ellei metsärahan kiertonopeus nouse, ei metsänomistajiakaan kiinnosta puuston tehokkaampi kasvatus.

    MaalaisSeppo

    Pääseehän se Jovain vähitellen totuuden jäljille. Eli viimeisen viestinsä lopussa toteamus”vaihtoehtoja ei ole”. Lisäisin tähän vielä, ettei myös tule ainakaan tässä ketjussa masinoitua maataloustrakvaattorisysteemiä.

    Lähdempä tästä jatkamaan hankintasavottaa. Puut ajaa tien varteen paikallinen metsäkoneyrittäjä.

    MaalaisSeppo

    Puuta ostavia henkilöitä kutsutaan ostomiehiksi. Osto voi tapahtua esim netissä jolloin ostomies voi olla vaikka Intiassa. Toistaiseksi ovat Suomessa ja käyvät pystykaupoissa myös palstalla. Eipä taitaisi vielä puukauppa toimia ilman ostomiestä.

    Kohta voi olla toisin. Oston tekeekin ostoautomaatti, joka myös kilpailuttaa hakkuun urakoitsijoilla. Palstan tarkistus laserkeilauksella/pienhelikopterilla.

    MaalaisSeppo

    Helsingin energialaitoksen kautta kaupungin kassaan tulevan piiloveron maksavat helsinkiläiset itse. Muun Suomen kannalta on aivan sama mitä kautta Helsinki asukkaitaan verottaa.

    MaalaisSeppo

    Jessellä hyvä idea. Siinä on mahdollisuus tuplarahastukseen. Aitaukseen menijöiltä oma maksu ja niiltä, jotka katselevat aitauksen ulkopuolelta sisäpuolisia toinen maksu.

    MaalaisSeppo

    Maaseutukylä kaksio myyntihinta 200€/m2, kaukolämpö, vastike 150€/kk. Lääkäriin 300 m (pääsee nopeasti), kauppaan ja kirjastoon 100 m.

    Helsinki 4000€/m2, vastike 200 €/kk. Lääkäri hakusessa. Kumman valitsette?

    Ei tartte ihmetellä, mihin asumistukimenot valuu. ReunaSuomeen.

    MaalaisSeppo

    Keskusteluun tarvitaan oseampi kuin kaksi osapuolta. Kannattaa harkita, mihin ketjuun lähtee mukaan.

    Keskusteluihin, joissa ei ole mitään järkeä ei kannata osallistua. Ihmisen aika on rajallinen.

    MaalaisSeppo

    Näädällä näyttää menevän sekaisin sijoitettu pääoma ja markkina-arvo. Hedelmätöntä jankkausta, ellei edes peruskäsitteet ole hanskassa.

    MaalaisSeppo

    Näädän esille tuomat seikat herätävät asuntotapauksessa ajatuksen, että on mahtavaa, kun asunnon hinta nousee, vaikka vuokrat eivät nouse. Tämä tilannehan ei ole realistinen, koska alueilla, joissa asuntojen hinta nousee reippaasti myös vuokratuotto nousee vastaavasti. Varmaankin Näätä toimii asuntotapauksessa niin, että siinä asunnossa, jonka arvo markkinoilla kohoaa nopeasti hän tekee vain minimikorjaukset, jos niitäkään ja jos sattuu omistamaan toisen vuokra-asunnon alueella, jossa vuokra on sama, mutta asunnon hinta laskee, huolehtii asunon kunnosta hyvin.

    Otetaan esimerkki metsäpuolelta. Näädällä on kaksi palstaa, joiden puuntuottokyky on sama ja niistä saatavan puun hintakin on sama. Toinen palsta sijaitsee alueella, jossa palstan hinta on jostain syystä lähtenyt reippaaseen nousuun. Toisen palstan hinta pysyy ennallaan. Molempiin hän tekee saman kokoisen aukon ja sitten pyörittelee excel-laskelmiaan ja tulee siihen tulokseen, että markkina-arvoa voimakkaasti nostaneen palstan aukko kannattaa jättää herran huomaan, mutta toisen palstan aukko kannattaa istuttaa. Tällainen ajatus minulle tuli.

Esillä 10 vastausta, 2,781 - 2,790 (kaikkiaan 3,070)