Aga valmistaa hiilidoksidipullokaasua mm. ottamalla talteen vedyn valmistuksessa syntyvää hiilidoksidijätekaasua, joka muutoin menisi suoraan ulkoilmaan. Mielestäni tällainen hiilidioksidin jätekaasun hyödyntäminen ei lisää hiilidioksidipäästöjä yhtään, mutta näin vältytään ko osin tarkoituksella tuotetun hiilidioksidin päästöistä.

Samahan se on puun kasvatuksessa. Puun kasvattaja ottaa talteen ilmakehän hiilidioksidia ja puun käytössä se sitten vapautuu takaisin. Tulos on +-0 ko. puun osalta, mutta näin vältytään vastaavasti esim fossiilisten polttoaineen päästöiltä.

Jotku tahot masinoivat ajatusta, että kasvatettua puustoa ei tulisikaan käyttää, vaan jättää puut varastoon. Kuolleena syntynyt ajatus. Veikkaan että ko. varastojen koko/ha verrattuna tehometsätalouden keskimääräiseen puuvarantoon/ha jäisi melko pieneksi. Taitaisi ko tilanteessa esim. päätehakkuun jälkeinen metsä jäädä hoitamatta. Itsellänikin on joitakin pieniä päätehakkuun jälkeen viljelemättömiä kuvioita edellisen omistajan jäljiltä. Puustoa niissä on korkentaan puolet kuin vastaavissa hoidetuissa kuvioissa.

No kaikenlaisia ajatuksiahan voi heitellä, mutta mistä löytyy niille maksaja?

Ketjun aloittaja oli huolissaan virvoitusjuomien hiilidioksidista. Yritin vastauksessani esittää, että elintarvikekäyttöön sopiva riittävän puhdas hiilidioksidi valmistetaan muun teollisuuden prosessien päästöistä. Esim Woikoski ja Aga.

Ekkä Tanelilla on parempaa tietoa ja voi esittää sen myös täällä.

Teollisuuden tuotteissa (esim virvoitusjuomat) käytetty hiilidioksidi on lähinnä erilaisista teollisuusprosesseista talteen otettua hiilidiksidia, joka muutoin vapautuisi suoraan ilmakehään. Eli virvoitusjuomien hiilidioksidi ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Metsien osalta voidaan todeta, ettei puun polttoaine käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, jos puuston määrä ei vähene. Kasvaessaan puu sitoo ilmakehästä saman hiilimäärän kuin siitä poltettaessa vapautuu.