Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,721 - 2,730 (kaikkiaan 2,986)
  • MaalaisSeppo

    Näyttää siltä, että osa metsänomistajistakin on vieraantunut todellisuudesta. Esim onko todellisuutta, että haakkuraiskiot saisi kaupaksi hyvällä hinnalla ja vastaavasti hoidettuja taimikoita halvalla? Onko tämä todellisuutta? Löytyykö esimerkkejä?

    Mielestäni useimpien metsänomistajien metsänhoidon kannattavuuden edellytyksenä on omatoimisuus. Maanviljelijöillä on vastaava tilanne. Jos jokaisen toimenpiteen kustannukset lasketaan sen mukaan, mitä se maksaisi ulkopuolisella teetettynä, niin monen metsänhoito ja maanviljelys loppuisi siihen.

    Suurtilalliset hyötyvät suuruuden ekonomiasta ja käyttävät mm yrittäjien palveluita. Tuskimpa kuitenkaan suunnittelevat hakkuuraiskioiden tuotantoa ja niiden vaihtamista taimikoihin. Veikkaisin, että suurtilallisten metsät ovat keskimäärin paremmin hoidettuja.

    MaalaisSeppo

    Teen juuri energiapuusavottaa yhdellä kuviolla, jonka edellinen omistaja oli jättänyt istuttamatta. Reilun hehtaarin kuvio. Pääosin rauduskoivua, joista suurin osa on mutkaisia ja melko hidaskasvuisia. Omt- pohja. 200 m:n päässä olevalla kuviolla vastaavan ikäiset koivut ovat melkein puolta pidempiä ja suoria. Ehkä siementen alkuperä on vaikuttanut.

    Istutin hakkuualeen koivikkoon kokeeksi samoja kuusentaimia kuin läheseen peltoon 10 vuotta sitten. Koivikkoon istutetut kuuset ovat metrisiä ja pellossa 5 m:n pituisia. Koivikon taimet ovat kuitenkin terhakan näköisiä. Ehkä olisi kannattanut istuttaa koko alue 10 vuotta sitten ja kasvattaa sen päällä koivikkoa harvennellen sitä hankintana.

    Alueelle on syntynyt paikoitellen reunametsän siemenistä kuusentaimia. En kuitenkaan luottaisi luontaiseen taimettumiseen ilman maan muokkausta.

    MaalaisSeppo

    Energiapuun hankinta aloitettu. Koivun kasvupaikat ensin. Kelit ei tästä voi parantua.

    Ukko on vielä kesäterässä. Kasausvaihe pistää puhaltamaan. Isoja kiviä niin paljon, että ajourien etäisyys tulee paikoin pitkäksi. No otetaan kuntoilun kannalta. Eläkkeen varassakin pärjätään.

    MaalaisSeppo

    Onhan se tietysti niin väärin, jos viulujen maksajatkin saavat hieman helpotusta. Raippaveron saisivat kyllä poistaa.

    MaalaisSeppo

    Komppaan Timppaa. Lakiraja kai on ainakin etelässä alle 50 ha.

    Koko järjestely soveltuu lähinnä metsänomistuksen siirtoon sellaiselle vanhempien paapomalle jälkikasvulle, joka pärjäilee huonosti, eli tumpeloille. Aikaansaaville on jo olemassa sukupolvenvaihdoskauppamenettely. Tällä menettelyllä valikoituu paremmin metsänhoitoon soveltuva jatkaja kuin lahjoitusmenettelyllä. Itse aion käyttää sukupolvenvaihdoskauppaa, jos potentiaalisilla jatkajilla on riittävä halukkuus. Ellei ole, niin tila menee myyntiin.

    Uskon, että lahjoitusmenettely lisää puun tarjontaa ainakin lyhyellä aikavälillä, eli estää puun hinnan nousua. Lahjojen saajissa on porukkaa, joka haluaa nopeasti rahaa ja myy mahdollisimman paljon puuta. Osa syntyneistä aukoista jätetään hoitamatta, mikä taas pitkällä aikavälillä vähentää puun tarjontaa. No se on sen ajan murhe ja nykyiset poliitikot eivät sitä ole näkemässä.

    MaalaisSeppo

    Ehjässä kalliossa vähenee. Rikkonaisessa, jossa virtaa vettä ei niinkään. Olin vuosi sitten seminaarissa, jossa tästä kalliolämmön riskistä oli asiantuntijan esitys.

    MaalaisSeppo

    Hyvin toimivan kalliolämpöpumppulämmityksen tehontarve jää huippupakkasillakin alle puoleen suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Eli se säästää myös verkon kapasiteettia. Ilmalämpöpumpulla näin ei käy, jolloin ko lämmitysmuoto on eräänlainen vapaamatkustaja.

    On huomattava, että kalliolämpöpumpun riskinä on kallion lämpövaraston merkittävä aleneminen vuosien saatossa. Järjestelmän kallio-osuus on mitoitettava niin, että siihen ympäristöstä siirtyvä lämpö riittää vielä 10 vuoden kuluttua. Joka tapauksessa on varauduttava siihen, että lämpöpumpun tekokerroin vähitellen hiipuu ja sähkön kulutus nousee.

    MaalaisSeppo

    Yrittäjävähennys varmistui. Tänä vuonna ei kannata ottaa vastaan puukauppatuloja. Tappiota sen sijaan mahdollisimman paljon. Onneksi meikäläiselle tulee tänä vuonnakin tappiota, kuten yleensä.

    Syksyn hankintahakkuustahan saa helposti tälle vuodelle tappiota. Kulut tälle vuodelle ja tulot ensivuodelle. Kaikki nyt ostamaan sahoja ym ensivuonna tarvittavaa kampetta. Verottaja palkitsee.

    MaalaisSeppo

    Meidän tiepätkä kestää murskeen ajon vasta kesäkuussa, jolloin vauhtiveikot lähtevät liikkeelle. Elo- syyskuun vaihteeseen ovat häipyneet, jolloin on sopiva hetki murskeen levitykseen. Tien vakikäyttäjät ajavat hiljaisesti ja näin murske ehtii painua tiehen ennen lumikelejä. Ainakinme olemme havainneet ko. marssijärjestyksen sopivaksi.

    MaalaisSeppo

    Kasettikuormassa on nuppikuorma ja perävaunukuorma.

    Lanauksen ja murskeen levityksen järjestys riippuu monttujen määrästä. Jos niitä on vähän, niin lanaus on parempi tehdä, kun murske on painunut tiehen. Syksyllä liikenne on vähäistä, joten melko myöhään syyslanaus.

    Me olemme siirtyneet pääosin 0 – 12 mm murskeeseen, kun tie on hyvässä kunnossa. Tien pintakin pysyy näin sileänä, eikä mursketta lennä paljoa lumia lingotessa jorpakkoon. Käyttäjien mukaan tie on huomattavasti parempi kuin yleinen hiekkatie.

    Jokohan tähän tuli riittävästi itsekehua?

Esillä 10 vastausta, 2,721 - 2,730 (kaikkiaan 2,986)