Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Lämmitysverkoston ylipaineella ympäristöön nähden ei ole veden virtauksiin ko. verkostossa mitään vaikutusta. Ei myöskään paisuntasäiliön tyypillä (avoin tai suljettu). Ns luonnon kierrollakin keskuslämmitys kyllä pelaa, jos se on mitoitettu ko. tarkoitukseen.
Luonnon kierrolla toimivan systeemin säätöominaisuudet ovat huonot. Ei mm. termostaattiset patteriventtiilit taida oikein pelittää. Taitaa tulla myös kalliimmaksi kuin pumppukiertoinen (väljemmät putket, isommat patterit). En suosittele.
Itämerensuojelijoidenko tieto riittää vakuuttamaan Peten fosforin tarpeettomuudesta. Minua ei.
Carunahan on omistajiltaan lainannut pääomansa kovalla korolla. Näin se voi tulouttaa voittonsa verottomana omistajilleen. Ei vähäisestä voitosta voi mitään päätellä. Rinne ja Hautalahan tämän Carunasotkun hyväksyivät ja Käteinen siunasi.
Nyt kannattaa pantata autokauppoja ja odottaa mitä Berner ehdottaa liikennekaaressaan. Viikon päästä selvinnee.
Jos Tolopaisen mainitsemat tehtaat ajetaan alas, eikä korvaavaa tuotantoa synny, vähenee autoilukin oleellisesti. Siihen ole enää rahnaa.
Eeron linjoilla. Hankintahakkuulla päivä vietähti.
Tämä keskusteluketju on pisimpiä. Autot kiinnostaa enemmän kuin metsä. No asiat kai ovat tärkeysjärjestyksessä.
Näyttää Tolopainen olevan myös ydinvoimakuplassa. Ei ilmeisesti ole tietoinen, että viimeisimmän ydinvoimaluvan hakijaksi pyrki myös Fortum, juuri nimenomaan siksi, että Loviisan voimala on vanhenemassa. Suljettiin kisasta pois.
Marssijärjestyshän näissä ydinvoimaluvissa on se, että ensin hallitus näyttää vihreää valoa, että ydinvoiman rakentaminen on mahdollista. Sen jälkeen vasta yritykset voivat ryhtyä toimenpiteisiin. Ennen ydinvoimaluvan hakua on tehtävä runsaasti hintavaa työtä, ekä siihen kukaan ryhdy ellei ensin ole olemassa hallituksen periaatepäätöstä.
Arvioisin, että tuulivoimalan kiinteistövero on 0.5. % voimalan hinnasta. Tuulivoimatukea menee tänä vuonna noin 300 miljoonaa eli asukasta kohden n 60 €. Pienehkön kunnan (3000 asukkia) maksavat tuulisähköveroa 180 000€ vuodessa. Jos kuntaan perustetaan 50 mijoonan puisto voi kunta saada siitä veroa aluksi 250000 € vuodessa, pienen kunnan asukeille voisi lyödä leiville.
Suunnitteilla on, että voimalaitosten kiinteistövero siirtyisi valtiolle.
Ei kai kukaan vastusta markkinaehtoista hajautusta.
Hajautus hajautuksen vuoksi voi tietysti toteutua poliittisella päätöksellä. Eli nostamalla palvelun saajien taakkaa.
Minulle ei kyllä ole selvinnyt ko. toiminnan järkevyys. Kai se jonkin kokoisen politrukkijoukon työllistäisi. Tämä kai se on tavoitteenakin.
Valtio ottaa tänäkin vuonna velkaa n. 6 miljardia. Eiköhän tämä tukihimmeli ole jo pikemminkin perkaamisen kuin lisäosien tarpeessa.
Sähköautojen akkuja on suunniteltu sähköverkkojen tasaukseen. Ilmeisesti ajatuksena olisi syöttää akuista virtaa valtakunnan verkkoon. Kukahan suostuu valjastamaan kalliit akkunsa tähän. Lyhentänee akun elinkaarta. No kaippa joku jo ehdottaa tähänkin valtion tukea.