Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Puuta ostavia henkilöitä kutsutaan ostomiehiksi. Osto voi tapahtua esim netissä jolloin ostomies voi olla vaikka Intiassa. Toistaiseksi ovat Suomessa ja käyvät pystykaupoissa myös palstalla. Eipä taitaisi vielä puukauppa toimia ilman ostomiestä.
Kohta voi olla toisin. Oston tekeekin ostoautomaatti, joka myös kilpailuttaa hakkuun urakoitsijoilla. Palstan tarkistus laserkeilauksella/pienhelikopterilla.
MaalaisSeppo 29.10.2016, 10:22Helsingin energialaitoksen kautta kaupungin kassaan tulevan piiloveron maksavat helsinkiläiset itse. Muun Suomen kannalta on aivan sama mitä kautta Helsinki asukkaitaan verottaa.
MaalaisSeppo 25.10.2016, 18:55Jessellä hyvä idea. Siinä on mahdollisuus tuplarahastukseen. Aitaukseen menijöiltä oma maksu ja niiltä, jotka katselevat aitauksen ulkopuolelta sisäpuolisia toinen maksu.
MaalaisSeppo 24.10.2016, 16:38Maaseutukylä kaksio myyntihinta 200€/m2, kaukolämpö, vastike 150€/kk. Lääkäriin 300 m (pääsee nopeasti), kauppaan ja kirjastoon 100 m.
Helsinki 4000€/m2, vastike 200 €/kk. Lääkäri hakusessa. Kumman valitsette?
Ei tartte ihmetellä, mihin asumistukimenot valuu. ReunaSuomeen.
MaalaisSeppo 21.10.2016, 12:30Keskusteluun tarvitaan oseampi kuin kaksi osapuolta. Kannattaa harkita, mihin ketjuun lähtee mukaan.
Keskusteluihin, joissa ei ole mitään järkeä ei kannata osallistua. Ihmisen aika on rajallinen.
MaalaisSeppo 16.10.2016, 14:02Näädällä näyttää menevän sekaisin sijoitettu pääoma ja markkina-arvo. Hedelmätöntä jankkausta, ellei edes peruskäsitteet ole hanskassa.
MaalaisSeppo 16.10.2016, 09:31Näädän esille tuomat seikat herätävät asuntotapauksessa ajatuksen, että on mahtavaa, kun asunnon hinta nousee, vaikka vuokrat eivät nouse. Tämä tilannehan ei ole realistinen, koska alueilla, joissa asuntojen hinta nousee reippaasti myös vuokratuotto nousee vastaavasti. Varmaankin Näätä toimii asuntotapauksessa niin, että siinä asunnossa, jonka arvo markkinoilla kohoaa nopeasti hän tekee vain minimikorjaukset, jos niitäkään ja jos sattuu omistamaan toisen vuokra-asunnon alueella, jossa vuokra on sama, mutta asunnon hinta laskee, huolehtii asunon kunnosta hyvin.
Otetaan esimerkki metsäpuolelta. Näädällä on kaksi palstaa, joiden puuntuottokyky on sama ja niistä saatavan puun hintakin on sama. Toinen palsta sijaitsee alueella, jossa palstan hinta on jostain syystä lähtenyt reippaaseen nousuun. Toisen palstan hinta pysyy ennallaan. Molempiin hän tekee saman kokoisen aukon ja sitten pyörittelee excel-laskelmiaan ja tulee siihen tulokseen, että markkina-arvoa voimakkaasti nostaneen palstan aukko kannattaa jättää herran huomaan, mutta toisen palstan aukko kannattaa istuttaa. Tällainen ajatus minulle tuli.
MaalaisSeppo 15.10.2016, 19:29Näädän laskelmissa vaikuttaa siis maan arvon nousu istuttamisen kannattavuuteen. Mikähän logiikka tässäkin on? Onko vastaava kytkös peltopuolella? Jos pellon arvo nousee, jossakin vaiheessa ei kannata enää kylvää, vaan jättää silleen??
Räknäilin peltoistutus juttua omassa tapauksessani. Istutus 2006 ja maanmuokkaus edellisenä syyskesänä (MHY). Terveyslannoitus 2013 omatoimisesti (mies+taimivakka). Kemeratukien jälkeen menot 650,-/ha. Kuuset nyt noin 4.5 m pitkiä.
Työtäkin on teettänyt arviolta 1 pv/vuosi/ha (heinäystä, lannoitusta, pellonreunojen raivausta ym). Ilman Kemera-tukia kulut olisivat olleet n. 1300 €/ha. Uskon kuitenkin, että maapohjakin on hoidetussa taimikossa arvokkaampi kuin hoitamattomassa.
MaalaisSeppo 15.10.2016, 15:49Jos rehevällä kasvupaikalla ei ole valmis heinäämään taimikkoa 2 kertaa vuodessa, niin ei kannata istuttaakkaan.
Yrityspuolella yrityksillä on yleensä ajatuksena toimia omalla alallaan, ja käyttää tuloja uusinvestoihin sekä yrityksen kehittämiseen. Yritys, joka lähtee rönsyilemään sinne tänne on pian entinen. Metsäpuolella joillekin on vaikeaa sijoittaa osa puutuloista hoitotoimiin.
MaalaisSeppo 14.10.2016, 17:19En näe yhteyttä Vapon rahoitustarpeen ja Valtion lainojen alhaisen koron välillä. Vaikka Valtio saa rahaa halvalla, ei ole järkevää alkaa rahoittamaan Vapoa. Kyllä Vapon on löydettävä ratkaisu omasta taseestaan.
Valtio voi tietysti tehdä sijoituksia kannattaviin kohteisiin. Lähinnä uudehkoihin yrityksiin. Vanhat ”pierut” tukoon omillaan toimeen.