Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Skodan 1.9 tdi-moottorin jakohihnan vaihtoväli on 150 tkm.
Lauri-laskuri liityykin näköjään eläkkeisiin. Ihmettelinkin jo mihin sitä tarvitaan. No, laskurin kehittänytkin on jo eläkkeellä. Kyllä nyt eläkeläisten kelpaa.
Onko tosijäreän puun luontoarvo jotenkin suurempi kuin kohtuullisen järeän (d 30 – 40 cm)?. Silmä kylläkin lepää näissä tosijäreissä puissa. Itsellänikin on melko järeitä kuusia. Niillä kuvioilla maan pinnalla ei ole juuri mitään aluskasvillisuutta. Ei vaikuta erityisen monimuotoiselta.
Pihkatappi on oikeassa. Ruotsi ostaa puuta Suomesta, jotta kotimaisen puun hinta pysyy alhaalla. Suomi Venäjältä. Maapallo on pyöreä, koskahan ympyrä sulkeutuu?
Onko kohtuuhintaisia aurinkopaneliautoja olemassa? Tuskin.
Mitenkä olisi siirrettävä aurinkopaneli-latausasema + teltta ja retkeilyvälineet. Viikon alussa leiri pystyyn ja lopussa on akku latautunut, jolloin pääsee kotiin lataileen ukon ja auton akkuja.
Totta on, että havupuupellot tuottavat monokulttuurisia metsiä. Toisaalta kuusikot sitovat parhaiten hiiltä ja terveet kuusikot rahnaa omistajalleen.
Valintatilanne. Itse pyrin lisäämään kuusen osuutta. Lehtipuivaltaisia kuvioita on itselläni varmaankin selvästi keskimääräistä enemmän.
Kuusikoiden maannousemariski täytyy tietysti ottaa huomioon. Jos hakkuussa havaitaan merkittävästi lahoa, pitää harkita puulajin vaihtoa. Itselläni ei lahoa juurikaan ole. Siispä kuusta.
Mitä tulee lahovikaisen kuusen käyttöön sellunkeitossa, niin tottakai sen puuerän hiili vapautuu nopeammin kuin sahakuusen. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Lahokuusen määrä ei vaikuta sellun tuotantomäärään.
Metsätyön tuottavuus on jopa hieman alentunut viime vuosina. Johtunee osittain siitä, että mittaustapa on väärä. Mitataan vain, kuinka paljon yksi ukko vuodessa hakkaa. Viime aikoinahan on siirretty osa puunjalostuksesta hakkuun yhteyteen. Hakkuun yhteydessä valitaan tarkemmin miten puut katkotaan jalostusta varten eikä vain pätkitä puita suunnilleen sinne päin.
Hakkuun automatisointi on kinkkinen kysymys. Nyt kuski pystyy päättelemään katkontaa puun vikojen mukaan. Kaipa joku tekoälysovellutus tulee joskus myös kuvaan. Monta vaihetta kuitenkin on luultavasti hoidettava miesvoimin.
Hakkuutapojen (vanha/uusi) kustannusvertailussa on otettava huomioon tuottavuuden kehitys, koneiden hinta- yms indeksit sekä työvoimakustannusten indeksi. Työvoimakustannuksethan ovat nousseet muita kustannuksia nopeammin. Lisäksi, jos vanha tekniikka edellyttäisi 2 – 3 -kertaista työntekijämäärää, olisi ko. ryhmän palkkaindeksi noussut tapahtunutta kehitystä nopeammin. Siis vanhalla tekniikalla maksaisi hakkuu nykyistä selvästi enemmän. Lisäksi hakatun puun jalostusarvo olisi alhaisempi.
Metsässäkin bensaa voi säilyttää riitävästi. Siellähän sitä käytetäänkin.
Koukun mukaan hakkuun tuottavuus on noussut n. 3,5 -kertaiseksi 80-luvulta ja hakkuun hinta tippunut reaalisesti vain 3€/kiinto. Vertailu ontuu pahasti. 80 -luvun tekniikalla tarvittaisiin 3,5 -kertainen koneketjumäärä. Siis kuskeille olisi kysyntää, jolloin heidän palkkansakin olisivat kiintoa kohden vähintään 4-kertaiset nykyisiin verrattuna. Metsäkoneiden siirtokalustoakin tarvittaisiin paljon lisää. Valistunut arvaus on, että 80-luvun tekniikalla ja käytännöillä korjuukulut olisiva 5€/kiinto nykyistä enemmän. Puun hintakin olisi muutaman euron nykyistä alempi.
Kuinka suuri kustannushyöty olisi sitten pitänyt saada? Kyllä vanhalla tekniikalla kustannukset olisivat nykyistä korkeammat. Konekuskeistakin olisi pulaa.