Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuusäästöjä kertyy kai eniten yksityismetsiin. ”Päivystävät proffat ym” esittävät, että metsien hakkuusäästöä ei tulisi hyödyntää nykyistä enempää.
Rinnastaisin yksityismetsät pankkitileihin, joihin kertyvistä varoista nostetaan vuosittain noin 2/3 -osaa. Tätä varojen noston lisäämistä pyritään estämään. Eli metsänomistajien oikeutta nostaa varojaan.
Teokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa olisi rajoittaa kaikkien kansalaisten oikeutta nostaa varojaan pankista. N. 5 % pakkosäästö vähentäisi turhaa kulutusta niin pajon, että päästötavoite saavutetaan.
En oikein ymmärrä Visakallion ajatuksia. Mitenkä verottaja palkitsee niitä, jotka eivät myy puuta? Palkitseeko verottaja jotenkin käsittämättömällä tavalla yrittäjiä, jotka tekevät välillä tappiota.
Kemeraa käytin aiemman, kevyemmän tukibyrokratian aikana. Uskon, että niissä hommissani tuoto/panos oli kohdallaan sekä yhteiskunnan, että minun kannalta.
Nykyään byrokratia on lisääntynyt siinä määrin, että Kemeran kannattavuus on varmaan heikompaa, joissakin tapauksissa voi mennä miinuksen puolelle etenkin yhteiskunnan osalta. Vaikea sanoa, kun en ole nykymenoon perehtynyt.
Tukien turhuutta perustellaan usein sillä, että ilman niitäkin ainakin jotkut toimivat, kuten ilman tukia. Tyypillisimmin tätä tukien vähättelyä tapahtuu omaishoidon alueella.
Laskeskelin, että säästin peltoheittojen metsityksellä (4.5 ha) selvästi enemmän yhteiskunnalle tulevia Durban sopimuksen kustannuksia (n. 1500- 2000 €/ha) kuin sain metsityksestä + terveyslannoituksesta tukea. Voi olla, että olisin tehnyt homman ilman tukiakin, kun en ennen hommaan ryhtymistä tiennyt mihin ryhdyin. Nykyjärjellä todennäköisesti en. Nyt on jokatapauksessa peltoheitoilla hyvin kasvava kuusikko. Loppujen lopuksi järkevää minun ja yhteiskunnan (veronmaksajat) kannalta. Aikanaan verottajakin saa ko. alueiden puun myynnistä paremman tilin kuin peltoheitoista muutoin. Silkkaa säästöä ja tuloa yhteiskunnalle.
Peruslähtökohtahan erilaisilla talouselämän ja joissakin tapauksissa myös kansalaisten tuilla on poliitikkojen pyrkimys vaikuttaa tukien kohteen toimintaan. Tämä tehdään esim niin, että kohderyhmältä kerätään ensin veroja, joista pieni osa palautetaan samasta kohderyhmästä niille, jotka toimivat, kuten halutaan.
Minusta ko. toimintamalli on ok. niin kauan, kun se on demokraattisesti saatu aikaan. Itsekin olen ko. tukia käyttänyt. Pääosa on mennyt peltojen metsitykseen ja terveyslannoitukseen. Minusta on ollut myös yhteiskunnan kannalta järkevää mm. kasvihuoneilmiön torjunnassa. Metsäpinta-alani kasvattaminen säästää myös yhteiskunnalle tulevia Durban-sopimuksen kustannuksia.
Valtion tienkäyttöön liittyvät maksut kerätään periaatteessa tien käytön mukaan mm autoveron ja polttoaineveron muodossa. Uskoisin, että etelän moottoriteillä tuotto suhteessa tiekustannuksiin on selvästi korkeampi kuin susirajan takana.
Siis syrjäkulmalaiset eivät kustanna etelän teitä, vaan pikemminkin päinvastoin (vrt siltarumpupolitiikka). Tilanne voi olla toinen, jos kansalainen käyttääkin merkittävästi yksityisteitä. Tällöin hänen autoiluveroistaan suurempi osa kuin muilla valuu mm. yleisiin teihin.
Täytyy ottaa huomioon, missä talossarjassa metsänomistajat ovat kyvyiltään. Korkeintaan neljännessä divsioonassa. Tulos ei paha, kun otetaan huomioon kiinteistöjen arvonnousu.
Harva taloudesta mitään ymmärtämätön on päässyt niin hyvään taloudelliseen tulokseen kuin metsänomistajat.
Capolle tiedoksi, ettei metsänomistajien tarvitse räknäillä tasetta, eikä ilmoittaa verottajalle taseen muutoksista, jos räknäilevätkin.
Yhtiömuotoisessa metsänomistuksessa ehkä tasekin on mukana. En ole asiaan perehtynyt, kun ei ole tarvetta.
Ettekö jo ymmärrä, että Jovain vedättelee samoilla ajatuksillaan joka ketjussa. Ei niihin kannata vastata. Saa vain uutta vettä myllyynsä. Jättäkää väliin ja vastatkaa järkeviin viesteihin.
On ”keskustelijoita”, joiden kanssa ei voi keskustella. Ei kaikkia s-postejakaan kannata avata, vaan klikata suoraan roskikseen.