Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jos autossa on 100 kW:n moottori, on normaalin henkilöauton nopeuden oltava vähintään 200 km/h, jotta täysi teho olisi käytössä.
Polttoaineen energiasisältö on suunnilleen 11 kWh/l. Hyödyksi siitä saadaan n kolmasosa, joten 100 kW:n teholla kone haukkaa reilut 30 litraa tunnissa. Eli polttomoottorin kulut saa kertoa kolmella, jos nopeus on 200 km/h. Sähköauton kulutuksessa on otettava huomioon akun lataus- ja purkaushäviöt (arviolta 20 %). Sähköauton kulut/km pitää jakaa 1.6:lla (nopeus 200 km/h, akku- ja lataushäviöt 20 %).
Molempien kuluihin tulee lisätä mahdollisten rikosseuraamusten kulut.
Sähköautossa on järkeä, jos sähkö on halpaa tuontisähköä, tuotetaan ydin- tai vesivoimalla.
Autokäytössä akun lataus- ja purkaushäviöt ovat n. 20 %. Lisäksi auton sisätilan lämmitys haukkaa arviolta keskimäärin 15 %. Eli hyödyksi tulee n 2/3 -osaa.
Arvioisin Suomen sähköntuotannon hyötysuhteen olevan 70 siirto- ja lauhdehäviöineen (ydinvoiman lauhdehäviöitä ei ole mukana). Näillä oletuksilla sähköauton hyötysude on 46 %. Dieselautolla lienee n. 33 %. Sisätila lämpiää hukkalämmöllä. Eipä niin suuri ero, että sähköautoilua kannattaisi hirveästi hypettää.
Tilanne muuttuisi sähkön osalta selvästi paremmaksi, jos esim Loviisan jätelämpöä voitaisiin käyttää pääkaupunkiseudun kaukolämpöön. Alkaisi sähköautoilukin muuttua vaaleanvihreästä tummemmaksi. Tämä ei kuitenkaan olisi Vihreiden nykyarvojen mukaista.
Talvella pelkällä akulla liikkuva auto hyytyy äkkiä. Polttomoottorigeneraattori todennäköisesti lisäisi tällöin matkaa enemmän kuin em 160 km. Pelkkä akku riittää Suomen talvessa vain lyhyisiin reissuihin ilman pilkkihaalareita.
Jätkän ehdotus n. 10 kW:n polttomoottorigeneraattorista voisi olla järkevä, kun otetaan huomioon auton sisätilan ja akkujen lämmitys. Huomattava osa polttomoottorin hukkalämmöstä tulisi hyödyksi. Ehkä hieman pienempikin generaattori riittäisi, jos akkuja ladattaisiin myös sähköverkosta.
Hintavaahan sähköautoilu vielä on. Oletettavasti sähköautojen hinta tippuu roimasti, kun yleistyvät. Ootellaan n. 5 vuotta.
Tasaiselle, savimaan omt-pohjalle ei rauduskoivu sovi. Rinnemaan karkearakeisemmalla omt-pohjalla kasvaa ja uudistuu luontaisesti hyvin. Molemmista on kokemusta. Hirvet tietysti ovat nykyään esteenä.
Raivailen juuri omt-kuusentaimikkoa. Hirvenpapanoita on lähes vieri vieressä. Pihlajat, pajut ja haavat on kaluttu niin, ettei niitä oikeastaan tarvitsisi raivata. Koivut ovat säästyneet, mutta haittaavat kuusia. Lisäksi niiden laatu ei vakuuta eli nurin.
Aion kyllä teettää aukkohakkuita, kun niiden aika on. En tarvitse mitään todisteluita siitä, että olisivat yhtä luonnonmukaisia kuin metsäpalot.
Ihmettelen käsitystä, että olisi syntynyt tarve puolustella aukkohakkuita niiden luonnonmukaisuudella. Taitaa olla kysymys tutkimushypoteesistä. Eli on haluttu vertailla aukkohakkuiden versus metsäpalojen luonnonmukaisuutta. Jotkut piirit tulkitsevat tämän johtuvat tarpeesta puolustella aukkohakkuita.
Itselläni on juuri menellään rehevän maapohjan taimikon varhaisperkaus. Kyllä selvästi ovat kuusikon alla kituneet metsäruusut ja koiranheisipuut elpyneet uuteen kasvuun aukkohakkuun jälkeen.
Jos heinäkuussa saa saman hinnan, niin henäkuussa. Enemmän puuta.
Raivaushousuina vanhat farkut. T-paita aluspaitana. Sitten vanha pehmeä kauluspaita, jonka kauluksen nostan pystyyn, jos aurinko paahtaa tai valjaat painaa niskaan. Päällimmäisenä joku vanha pusero jos viileää. Jalassa kärkivahvistetut saappaat, jos vaikka isompi puu tippuu kannolta varpaille. Aurinkolasit näillä keleillä.
Taimikon varhaisperkaus hakemuksen juuri näpyttelin. Ei mennyt montaa minuuttia. Ei byrokratia paljoa painanut. Huomenna hommiin.
Metsätietä ole harkinnut. Taidan tehdä ilman kemeraa. Kemerakelpoinen tie voi tulla hintoihinsa.
Olisiko vaikuttanut ajosuunta. Eihän hevoaikaan hevosta tarvinnut ohjata, kun isäntä palatessaan reissultaan nukkui rattailla.