Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Harrastelijan tapaukseen pieni täsmennys: työn verottomuus koskee vain puun hankintaa 125 m3 osalta. Klapien teon osalta työ verotetaan myyntivoiton verotuksessa.
Jos on riittävästi metsävähennyspohjaa, niin metsävähennys = 0.6*(kaikkien tulojen summa – hankintatyön arvo).
Eli ellei kysyjä ole tehnyt hankintatyötä ja on oikeutettu maksimi metsävähennykseen, on se n. 2700 €. Eli saa ennakkovero takaisin ja vielä hieman lisää.
Maatalouspuolen tutkimusurahoitus ajettiin jo vuosia sitten alas. Metsäpuolakin on jo supistettu paljon, mutta vielä on perattavaa.
Metsäntutkija tuottavat mielestäni laadukasta tutkimustietoa. Tämä ei kuitenkaan ole ydinkysymys. Perusongelma on ollut tutkimurahoituksen määrä suhteessa saatavaan lisäarvoon. Alkutuotannon (maa- ja metsätalous) puolella satsattiin aiemmin huomattavasti enemmän tutkimukseen kuin alkutuotteiden jalostuksen tutkimiseen. Kuvaavaa oli, että puuta myytiin n. 2 miljardilla per vuosi ja metsätutkimuksen henkilökuntaa oli n. 1000. Eli suhteutettuna puun myyntiin tutkimuskulut olivat 5 – 10 %. Huippu teknologiayrityksissähän liikutaan tällä tasolla. Alkutuotannossa ei mitään järkeä.
Märkäpesurin (esim. venturipesuri) toimivuutta on hyvin vaikea arvioida näköhavainnoin. Pesurin jälkeen ilman suhteellinen kosteus on lähes 100 %. Kun tällainen ilma johdetaan viileämpään ulkoilmaan, syntyy näkyvää vesihöyryä, jonka jotkut tulkitsevat hiukkaspäästöksi.
Olenpa joskus tämmöistenkin vimpottimien toimivuutta mittaillut.
Metsätalouden tappioita ei vähennetä palkka- tai eläketuloista. Jos tappioita ei voida vähentää muista pääomatuloista lasketaan tappiosta alijäämähyvitys, joka sitten vähennetään esim eläkkeiden veroista. Ellei näinkään saada tappiota vähennettyä, vahvistetaan tappio, jonka voi myöhemmin vähetää, jos tuloja on.
Naapurin hankintatukkipinossa ainakin oli 2.6 m. koivutukki. Ostajan lappu tukkipinossa ja värimerkki tukissa. Eli ostettu oli.
Eipä minun tavoitteena tietenkään ole lanseerata ulkomaisia koneketjuja tänne. Olen nykymenoon tyytyväinen. Tilanne tietysti muuttuu, jos laajemmin hurahdetaan näihin yksikköhinnoiltaan kalliisiin traktorihössötyksiin.
Nimim. Ei kiirettä on oikeilla jäljillä. Lakkojen hinta on laskenut thaipoimijoiden johdosta. Ovat ahkeria ja viihtyvät pitkät päivät metsissä.
Joku ulkomainen firma kohta hoksaa perustaa koneketjuja Suomeen puunkorjuuseen, joissa on kuskeina thaimaalaiset. Saavat suomalaiset kinastella keskenään Jovainin ja Laurin johdolla traktorivetoisista korjuusysteemeistä. Kokkejahan jo koulutetaan Suomeen Flippiineillä. Mikseipä siis metsäkoneiden puikkoihinkin.
Näinhän se on, kuten Jätkä sanoo. Moottorin kalleinta ainetta on käyttösavu. Sen karkaaminen tulee hintoihinsa.