Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Edellisessä viestissäni olisi pitänyt ilmaista tarkemmin, mitä tarkoitin hiilinielun heikkenemisellä.
Nythän metsien kasvu lisääntyy n. 1 miljoonaa mottia/a. Jos puun käyttö lisääntyy muutamassa vuodessa 15 miljoonaa mottia/a niin silloin hiilen sitoutuminen metsiin heikkenee. Käsittääkseni hakkuut ja puuston luonnollinen poistuma ei ylitä vuotuista kasvua lisääntyvistä hakkuista huolimatta, joten miten ihmeessä tämä asiantuntijaraati on päätynyt päätelmään, ettäbmetsien hiilivarasto pienenee.
Viimeisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu ilmastopanelin tuotoksista. Olivat päätyneet mm. siihen, että hakkuiden suunniteltu lisäys pienentää lyhyellä tähtäimellä hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.
Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää. Ehkä se on sitä korkeampaa matematiikkaa.
En mitenkään, kun en halkoja myy. Jos myisin esim. niin, että teen kaadon ja pilkkomisen, niin hankintatyön arvo olisi viime vuotisen takasan mukaan 26.50 €/m3. Eli jos myisin 100 kiintoa halkoina hintaan 10000 €, voisin vähentää myyntihinnasta 2650 €. Lisäksi myös muut kulut sekä metsävähennyksen (max 4410€).
Löysin viimeisen Metsätalouden harjoittajan veroilmoituksen täyttöoppaan 2C. Katso sivu viisi taulukko, rivi: halot ja klapit. Ellei siitä selviä, niin ehkä pitäisi huolestua.
Hiilensidontatavoitteet eivät ainakaan tällä hetkellä vaikuta mitenkään metsänomistajiin. Koko jutustelu on hedelmätöntä ylätason vääntämistä. Puuta saa myydä ja aukkoja hakkuuttaa vapaasti, kun vain huolehtii uudistamisesta. Koirat haukkuu ja puukaravaani kulkee.
Mainitsin aiemmin, että klapien ja halkojen hankintatyön arvo on n. 27 €/m3. Siis hakatun puun kiintoa kohden.
En maininnut tarkkaa arvoa, kun se vaihtelee vuosittain. Jauhiaisen metsäverokirjasta 2017 sivulta 62 selviää 2016 verotuksessa käytettävät arvot. Halkojen ja klapien valmistuksen osalta 26.5€/m3.
Vuoden 2016 verottajan lähettämää opasta ei löytynyt, mutta vuoden 2015 oppaassa em hankintatyön arvo on 26.26 €/m3.
Muitakin arvoja voi käyttää ja ne voidaan jopa hyväksyä, jos esittää luotettava selvityksen verottajalle. Esim. jos valmistaa pieniä tikkuja vaikka tulitikkutehtaalle, niin ehkä voisi saada suurenkin hankintatyön arvon hyväksytettyä.
Tolopaisen kannattaa tutustua mainitsemiinsa taulukoihin huolella. Jos on vaikeuksia lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä, kannattaa soittaa verottajan edustajalle.
Se hyvä puoli verotettavan taitamattomuudessa on, että useinmiten siitä hyötyy verottaja eli loppupelissä me.
Verotuksesta pysyy hyvin kärryillä, kun tilaa metsälehden. Saa vuosittaisen vero-oppaan. Lehden hinnan voi vähentää verotuksessa.
Klapeina voi metsänomistaja myydä hankitapuitaan klapeina tai halkoina niin, ettei häntä veroteta hankintatyöstä (n 27 €/m3), muuta kuin yli 125 m3 osuus. Hän saa kuitekin vähentää ko työn arvon verotuksestaan.
Minulla oli viimevuonna hankita- ym kuluja, muttei tuloja ollenkaan. Verottaja kiitti muutaman satasen palautuksella.
Jätkän kysymyksen osalta totean, että pystyhinta tulee kysymykseen, kun klapiyrittäjä ostaa puut pystyy. Vähentää sitten puun hinnan ja muut kulunsa (mm. korjuu) klapien myyntituloistaan ja maksaa lopusta pääomatulojen verot.
Hankitahinnalla ei ole klapiyrittäjälle käyttöä. Käsite hankintahinta on käytössä vain, kun metsänomistaja myy puut ulkopuoliselle hankintakaupalla. Jos metsänomistaja tekee klapeja hankintana, ei hän voi itseltään puita ostaa.