Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Koukun mukaan hakkuun tuottavuus on noussut n. 3,5 -kertaiseksi 80-luvulta ja hakkuun hinta tippunut reaalisesti vain 3€/kiinto. Vertailu ontuu pahasti. 80 -luvun tekniikalla tarvittaisiin 3,5 -kertainen koneketjumäärä. Siis kuskeille olisi kysyntää, jolloin heidän palkkansakin olisivat kiintoa kohden vähintään 4-kertaiset nykyisiin verrattuna. Metsäkoneiden siirtokalustoakin tarvittaisiin paljon lisää. Valistunut arvaus on, että 80-luvun tekniikalla ja käytännöillä korjuukulut olisiva 5€/kiinto nykyistä enemmän. Puun hintakin olisi muutaman euron nykyistä alempi.
Kuinka suuri kustannushyöty olisi sitten pitänyt saada? Kyllä vanhalla tekniikalla kustannukset olisivat nykyistä korkeammat. Konekuskeistakin olisi pulaa.
Pienkonebensan kulutus on itselläni n. 60 l/a. Sen kuskaamiseen ei peräkärryä tarvita. Harvapa taitaa käyttää vuodessa satoja litroja. Ammattimetsurit ehkä.
Hiomakuidun teko tosiaan kuluttaa paljon energiaa. Hiokekuidun määrä vähenee kuitenkin koko ajan. Tilalle tulee sellua myös kuusesta, joka tuottaa energiaa enemmän kuin tuottaa.
Kyllä se niin on, että hiilen sidonnan kannalta on järkevintä kasvattaa kuusia, jos maapohja on sopiva. Pankkitilikin tykkää.
Koukku on hakoteillä. Ei korjuun kustannusvertailua voi tehdä järkevästi 80-luvun tilanteeseen tai manuhakkuuseen. Jos hakkuut tehtäisiin edelleen 80- luvun tavoin tai manuhakkuuna, niin ukkoja hääräisi metsissä huomattavasti enemmän kuin nyt. Palkatkin olisivat korkeammat kysynnästä johtuen. Kehitys kehittyy ja kalliimmalla, mutta tekokkaammalla tekniikalla kustannukset pysyvät kurissa.
Valmisbensaa ei paljoa kannata ostaa. on kallista ja ympäristöasiatkin niin ja näin. Kanistereita kertyy jätteisiin melkoisesti jos enemmän käyttää.
Mittarista ostettuna pienkonebensa ok. Bensan säilytys ei ole ongelma. Metsään saa kuskata riittävästi. Kuljetus autossa on rajoittava tekijä.
En oikein ymmärrä GLA:n aivoituksia. Hiilen sidontaa pitäisi lisätä, mutta kuusettumista välttää ja sekametsiä kasvattaa. Sekametsien maapohjalla sitoo kuusi parhaiten hiiltä. Karikekin lahoaa hitaasti. Puustoa hehtaarilla on eniten kuusikoissa.
Ajoittain, ja maannousematilantessa kuusikot kannattaa uudistaa lehtipuilla. Näitä tilanteita on kai verraten vähän.
Kyllä uudet sellu- ym investoinnit lisäävät kuitupuun kysyntää vaikka hierrepuun kysyntä hieman vähenee ja sahahake lisääntyy.
Umpin lappu on naapurin hankintapuissa. Itsekin olen myynyt hankintapuuta lähinnä Umpille, vaikka olen MG:n jäsen.
Asuntoautohan olisi jo nyt edullinen asumismuoto yksineläjälle. Voi muuttaa työn perässä. Joku voisi vuokrata niitä kohtuuhintaan pidempään käyttöön.