Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Äsken tulin raivaushommista aukolta, jossa on leppäpökkelöitä jättöpuina. Tikka kuivassa pökkelössä rummutti tyytyväisenä. Eipä niistä lepistä mullekaan haittaa ole.
Leppä on hyvä jättöpuu. Niitä kannattaa säästää ajoissa ennen päätehakkuuta. Eivät haittaa tukkipuiden kasvua ja ehtivät kaatua itsekseen ennenkuin haittaavat taimikkoa.
Rikoksesta ei ole kysymys.
Mihinkähän perustuu näkemys uuden kivihiilen synnystä? Jos sitä syntyy, niin olemattoman vähän käyttöön verrattuna.
Hybridihaavan kasvun on oltava vähintään 300 kiintoa/ha/a, jotta sen kasvatuksessa olisi järkeä sellupuuna. Energiapuuksi sitä, eikä muitakaan puita kannata kasvattaa. Energiapuuta syntyy metsänkasvatuksen sivutuotteena muu on haihattelua.
Yksinkertainen esimerkki: energiapuun pytykauppahinta 5€/m3, kasvu 10 m3/ha/a, tuotto 50€/ha/a. Kuusitukki vastaavalla kasvulla 500€/ha/a.
Kyllä koivikko on parempi kuin haavikko maisemametsänä. Yksittäiset isot haavat ja niiden ryhmät antavat kyllä vaihtelua niin koivikkoon kuin kuusikkoon. Koivuvaltaisten kuvioiden osuus itselläni on n. 30 %, mikä talousmielessä on liikaa. Aikanaan vaihtuvat kuusivaltaisiksi.
Jesse ajattelee hyödyntävänsä metsäänsä vain puun myynnillä. Itselläni tavoittena on myös nostaa tilan arvoa ja myydä se, kun hoitohommat ja hankintahakkuut eivät enää suju.
Kasvuisa kertaalleen harvennettu kuusikko on silloin arvossaan.
Peltoheittoja tuli pellonmetsitysavustuksilla istutettua 2003. Mhy hoiti. Kulut maapohjineen n. 500 €/ha. Heinäystä oli riittämiin. Tänä kesänä keskipituus ylittää 8 m. Kasvu on nyt lähes 1 m/a. Taitaa kuutioitakin kertyä kohta 10 m2/ha/a. Kannattava sijoitus jos mikä. Peltoheittojen arvo nyt n. 2500 €/ha.
Haavat tietysti olisivat pidemmällä, mutta kannattavuus heikompaa.
Taimikon tasauksessa pitää ottaa huomioon missä etukasvuiset kuuset ovat. Vierimetsän kyljessä voi jättää pisempiä.
Luontaiset, muita kookkaammat kuusentaimet kasvavat vauhdikkaasti, koska juuret ovat suhteessa puun kokoon laajemmat kuin istutetuilla. Todennäköisesti istutuskuuset eivät saa kiinni luontaisia, kasvuisia taimia.
Olen jättänyt näitä etukasvuisia tairyppäitä melko paljon. Täytyy seurata, saavatko istutetut niitä kiinni. Seuraava tasaus, jos tarpeen on taimikon harvennuksen yhteydessä. Siihen mennessä etukasvuisista taimista ei ole haittaa.
Taimikon tasaustakin pitää harrastaa, jos seassa on luontaista taimiainesta. Itselläni menossa kuusitaimikon varhaisperkaus. Istutetut taimet n. 0.5 – 1.2 m. Seassa luontaisia, tiheitä kyysiryppäitä. Pisimmät 4 metrisiä. Pisimpiä olen poistanut, mutta, jos kunnollisia istutettuja ei ole lähellä, joitakin niin pitkiäkin olen jättänyt.
Toivottavasti tuleva maakuntahallinto saa päättää itsenäisesti myös metsästysasioista. Metsäisiin maakuntiin sopisi sorkkaeläinten metsästyksen vapaammat käytännöt. Tällä edistettäisiin maakunnan menestymistä.