Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Miksei viimeisenä keinona voi kokeilla jousen venyttämistä? Jos ei tepsi, niin ei häviä mitään. Uusi kaasari sitten tilalle.
Ainakin Volkkarin ja BMV:n nokkaketjuissa on ollut ongelmia, joiden korjaaminen on tullut hintoihinsa. Kustannukset vastaavat suunnilleen 10 nokkahinhnan vaihdon kuluja. Tuskimpa mikään auto kestää niin kauan, että nokkahihna ehdittäisiin vaihtaa 100 kertaa. Sokolootalla (1.9 tdi) voisi 3 kertaa olla riittävä, jolloin 600000 olisi lopulta mittarissa.
Osakkeiden, asuntojen ja muidenkin omaisuuserien hintakuplaa ei olisi syntynyt, jos ostohintaa ei otettaisi huomioon myyntivoiton verotuksessa.
Jos verotuksessa on vain hyvin harvojen tuntema porsaanreikä, ei sillä ole valtiontaloudelle merkitystä. Veroasiantuntija Sikanen ehkä voisi Metsälehdessä julkistaa sen meille tavallisille Taaveille. Ehkä olemme kuitenkin niin taitamattomia, ettemme pysty sitä käyttämään.
Skodan 1.9 tdi-moottorin jakohihnan vaihtoväli on 150 tkm.
Lauri-laskuri liityykin näköjään eläkkeisiin. Ihmettelinkin jo mihin sitä tarvitaan. No, laskurin kehittänytkin on jo eläkkeellä. Kyllä nyt eläkeläisten kelpaa.
Onko tosijäreän puun luontoarvo jotenkin suurempi kuin kohtuullisen järeän (d 30 – 40 cm)?. Silmä kylläkin lepää näissä tosijäreissä puissa. Itsellänikin on melko järeitä kuusia. Niillä kuvioilla maan pinnalla ei ole juuri mitään aluskasvillisuutta. Ei vaikuta erityisen monimuotoiselta.
Pihkatappi on oikeassa. Ruotsi ostaa puuta Suomesta, jotta kotimaisen puun hinta pysyy alhaalla. Suomi Venäjältä. Maapallo on pyöreä, koskahan ympyrä sulkeutuu?
Onko kohtuuhintaisia aurinkopaneliautoja olemassa? Tuskin.
Mitenkä olisi siirrettävä aurinkopaneli-latausasema + teltta ja retkeilyvälineet. Viikon alussa leiri pystyyn ja lopussa on akku latautunut, jolloin pääsee kotiin lataileen ukon ja auton akkuja.
Totta on, että havupuupellot tuottavat monokulttuurisia metsiä. Toisaalta kuusikot sitovat parhaiten hiiltä ja terveet kuusikot rahnaa omistajalleen.
Valintatilanne. Itse pyrin lisäämään kuusen osuutta. Lehtipuivaltaisia kuvioita on itselläni varmaankin selvästi keskimääräistä enemmän.
Kuusikoiden maannousemariski täytyy tietysti ottaa huomioon. Jos hakkuussa havaitaan merkittävästi lahoa, pitää harkita puulajin vaihtoa. Itselläni ei lahoa juurikaan ole. Siispä kuusta.
Mitä tulee lahovikaisen kuusen käyttöön sellunkeitossa, niin tottakai sen puuerän hiili vapautuu nopeammin kuin sahakuusen. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Lahokuusen määrä ei vaikuta sellun tuotantomäärään.