Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Gla:n mukaan talousmetsissä on meneillään sekametsäbuumi. Sekametsäähän syntyy lähinnä aukkohakkuiden jälkeen. Eli Luontopaneelin ideologian vastaisen toiminnan seurauksena.
Ehkä kannattaisi tehdä tutkimus miten nykyiset sekametsät ovat syntyneet ja kehittyneet sekä niiden hyödyt ja haitat mm monomuotoisuudelle. Ideologia tietysti estää tällaisen tutkimuksen.
<p>Luontopaneelin nykyinen toimikausi on päättymässä. Vielä viime tipassa tekee ulostuloja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.</p>
Vidakallolla onkin käytössään jotakin täysin uutta: ikiliikkuja.
Puusauna on poikaa metsätöiden jälkeen. Kohta tulille. Suihku lämpiää sähköllä (8,5 c/kwh).
Näyttää tulevan kylmä talvi, joten energiapuuvarastot ovat kevään kynnyksellä tyhjät. Eiköhän silloin saa hyvän hinnan kuitu- ja energiapuusta.
Itse teen juuri energiapuuta hankintana ja myyn ne vasta, kun ne on ajettu maaliskuussa tien varteen. Kylmää talvea odotellen.
Valtion metsien hakkuiden merkitys veronmaksajien edun osalta on pieni verrattuna valtion velkaantumiseen. Veronmaksajien kontollehan se viimein kaatuu.
Pientä lainaa ehkä otetaan myös valtion metsistä. Vaikea sanoa tehdäänkö näin. Pitäisi tietää valtion taloumetsien puumäärän muutos hakkuisiin verrattuna.
Mielestäni keskustelu kiertoajan lisäämisestä on vain lievempi ilmaus hakkuiden rajoittamiselle. Miksei voida sanoa suoraan, että halutaan vähentää hakkuita, eikä sievistellä kiertoajan pidentämistermillä.
Metsähallituksen nimenomaan ei tulisi kokeilla ainakaan merkittävästi pidempää kiertoaikaa, ellei sen etuja voida osoittaa. Veronmaksajien etu edellä pitää mennä luontoarvoja unohtamatta. Poliittinen ohjaus pitää sivuuttaa.
Yksityinen mo voi tietysti harrastaa myös kiertoajan pidentämistä. Taidan itsekin siihen ”syyllistyä”, kun metsäni puumäärä ja keski-ikä koko ajan kasvaa. Laiskuutta?
Voisiko joku asioista perillä oleva selventää, miten kiertoajan pidentäminen tehtäisiin, ja mitä etua siitä olisi? Huom etuja on turha luetella, ennenkuin keinot ovat selvillä.
Itse olen sitä mieltä, että keskimääräinen kiertoaika määräytyy teollisuuden puun käytön perusteella, eikä siihen oikein voi paljoakaan vaikuttaa. Joku mo voi tietysti lisätä kiertoaikaa ja saada hyvän mielen. Toinen sitten myy hieman nuorempaa puustoa ja teollisuus jauhaa edelleen markkinoiden ohjaamana.
Norjasta halutaan myydä iltapäivällä sähköä alehintaan Suomeen enemmän kuin on siirtokapasteettia Suomeen Norjan, Ruotsin ja Viron kautta. Mielenkiintoinen tilanne.
Yksi valtti on Suomella vielä hihassa, nimittäin venäläinen nikkelitehdas Harjavallassa. Nikkelirikasteen tuonti Venäjältä seis, niin tulee ”pakolaiset” Venäjälle hintoihinsa. Lähes 2 miljadia on ko rikasteen tuonnin arvo/a.