Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Verotuksesta pysyy hyvin kärryillä, kun tilaa metsälehden. Saa vuosittaisen vero-oppaan. Lehden hinnan voi vähentää verotuksessa.
Klapeina voi metsänomistaja myydä hankitapuitaan klapeina tai halkoina niin, ettei häntä veroteta hankintatyöstä (n 27 €/m3), muuta kuin yli 125 m3 osuus. Hän saa kuitekin vähentää ko työn arvon verotuksestaan.
Minulla oli viimevuonna hankita- ym kuluja, muttei tuloja ollenkaan. Verottaja kiitti muutaman satasen palautuksella.
Jätkän kysymyksen osalta totean, että pystyhinta tulee kysymykseen, kun klapiyrittäjä ostaa puut pystyy. Vähentää sitten puun hinnan ja muut kulunsa (mm. korjuu) klapien myyntituloistaan ja maksaa lopusta pääomatulojen verot.
Hankitahinnalla ei ole klapiyrittäjälle käyttöä. Käsite hankintahinta on käytössä vain, kun metsänomistaja myy puut ulkopuoliselle hankintakaupalla. Jos metsänomistaja tekee klapeja hankintana, ei hän voi itseltään puita ostaa.
Harrastelijan tapaukseen pieni täsmennys: työn verottomuus koskee vain puun hankintaa 125 m3 osalta. Klapien teon osalta työ verotetaan myyntivoiton verotuksessa.
Jos on riittävästi metsävähennyspohjaa, niin metsävähennys = 0.6*(kaikkien tulojen summa – hankintatyön arvo).
Eli ellei kysyjä ole tehnyt hankintatyötä ja on oikeutettu maksimi metsävähennykseen, on se n. 2700 €. Eli saa ennakkovero takaisin ja vielä hieman lisää.
Maatalouspuolen tutkimusurahoitus ajettiin jo vuosia sitten alas. Metsäpuolakin on jo supistettu paljon, mutta vielä on perattavaa.
Metsäntutkija tuottavat mielestäni laadukasta tutkimustietoa. Tämä ei kuitenkaan ole ydinkysymys. Perusongelma on ollut tutkimurahoituksen määrä suhteessa saatavaan lisäarvoon. Alkutuotannon (maa- ja metsätalous) puolella satsattiin aiemmin huomattavasti enemmän tutkimukseen kuin alkutuotteiden jalostuksen tutkimiseen. Kuvaavaa oli, että puuta myytiin n. 2 miljardilla per vuosi ja metsätutkimuksen henkilökuntaa oli n. 1000. Eli suhteutettuna puun myyntiin tutkimuskulut olivat 5 – 10 %. Huippu teknologiayrityksissähän liikutaan tällä tasolla. Alkutuotannossa ei mitään järkeä.
Märkäpesurin (esim. venturipesuri) toimivuutta on hyvin vaikea arvioida näköhavainnoin. Pesurin jälkeen ilman suhteellinen kosteus on lähes 100 %. Kun tällainen ilma johdetaan viileämpään ulkoilmaan, syntyy näkyvää vesihöyryä, jonka jotkut tulkitsevat hiukkaspäästöksi.
Olenpa joskus tämmöistenkin vimpottimien toimivuutta mittaillut.
Metsätalouden tappioita ei vähennetä palkka- tai eläketuloista. Jos tappioita ei voida vähentää muista pääomatuloista lasketaan tappiosta alijäämähyvitys, joka sitten vähennetään esim eläkkeiden veroista. Ellei näinkään saada tappiota vähennettyä, vahvistetaan tappio, jonka voi myöhemmin vähetää, jos tuloja on.
Naapurin hankintatukkipinossa ainakin oli 2.6 m. koivutukki. Ostajan lappu tukkipinossa ja värimerkki tukissa. Eli ostettu oli.