Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Uraani on nykyään poikkeuksellisen edullista. Varastot ovat täpötäynnä, eikä kysynnän lisääntymistä ole näköpiirissä. Talvivaarastakin sitä saadaan, jos poliittista tahtoa on.
Uraaniahan kannattaa polttaa nyt niin, että n. 2/3-osaa energiasta pumpataan mereen. Jos tämä hukkalämpö hyödynnettäisiin merkittävin osin, niin mikäpä olisi edullisempaa. Helsingin suhteenkin kannattaisi tehdä niin, että suunnitellusta pellettienergiasta luovutaan ja otetaan ydinvoiman hukkalämpö käyttöön. Uraanista ei tarvitsisi maksaa yhtään lisää, mutta kivihiilen tuonnista säästettäisiin. Lisäksi pelletit voitaisiin myydä Tukholmaan.
Olen melko varma, että uraani on energiasisällöltään ylivoimaisesti edullisin polttoaine etenkin, jos ydinvoimaloiden hukkalämpö hyödynnetään merkittävin osin. Uraanin tuontikustannuksia ei kannata pelätä, koska vastaavasti vapautuu kallimpia tuotteita vientiin. Pellettiä siis ulos ja uraania sisään ja Talvivaarasta myös.
Lämpöpumput voivat syrjäyttää kaukolämpöä laajemmin vain, jos nykyistä tuuli- yms. sähkön tukipolitiikkaa lisätään. Nythän on ajauduttu siihen, ettei kaukolämpölaitostenkaan kannata tuottaa sähköä. Eiköhän tässäkin järki voita, kun velkarahahanoja aletaan sulkemaan.
Normaalissa kilpailutilanteessa kaukolämmön sivutuotteena kannattaa tehdä sähköä. Laajemmin tällä sähköllä ei kannata tällöin pyörittää lämpöpumppuja. Sähkön ja lämmön tuottaja kilpailisi itsensä kanssa.
Kaukolämmön tuottajia ei kuluttaja kuitenkaan pysty kilpailuttamaan, kuten sähkön tuottajia. Näin kaukolämpöön sisältyy kunnallista piiloveroa, joka on tehnyt mahdolliseksi lämpöpumppujen kannattavan käytön myös kaukolämmön saatavuusalueilla. Helsinki etenkin piiloverottaa kaukolämmön käyttäjiä. Mm tästä syystä Vihreät kammoksuvat ajatusta johtaa lämpöä Loviisasta.
Lämpöpummpujen sijasta voitaisiin harkita geolämpöä, josta on koelaitoksen rakentaminen menossa Otaniemessä. Tänä vuonna piti alkujaan olla valmista. Reikä 7 km syvyyteen. 2 kilometrissä kai ollaan. Taitaa viivästyä koko hanke niin paljon, ettei laajemmasta käytöstä voida päättää pitkään aikaan. Loviisassa olisi lämpöä tyrkyllä.
Komppaan Rane2:sta. Vihreät ovat erityisen penseitä ydinvoiman suhteen. Ajavat nyt Vantaan energian irtautumista Fennovoimasta.
Helsinki vihreine arvoineen on hiilipäästöineen Suomen suurin. Helsingin hiilivoiman käyttö voitaisiin supistaa lähes olemattomiin ottamalla kaukolämpö Loviisan ydinvoimalasta, josta jätelämpö johdetaan nyt mereen. Ei ole ilmastonmuutoksen pelkokerroin vielä ylittänyt ydinvoiman pelkokerrointa, vaikka ilmastonmuutos ja hiilivoima tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä.
Edellisessä viestissäni olisi pitänyt ilmaista tarkemmin, mitä tarkoitin hiilinielun heikkenemisellä.
Nythän metsien kasvu lisääntyy n. 1 miljoonaa mottia/a. Jos puun käyttö lisääntyy muutamassa vuodessa 15 miljoonaa mottia/a niin silloin hiilen sitoutuminen metsiin heikkenee. Käsittääkseni hakkuut ja puuston luonnollinen poistuma ei ylitä vuotuista kasvua lisääntyvistä hakkuista huolimatta, joten miten ihmeessä tämä asiantuntijaraati on päätynyt päätelmään, ettäbmetsien hiilivarasto pienenee.
Viimeisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu ilmastopanelin tuotoksista. Olivat päätyneet mm. siihen, että hakkuiden suunniteltu lisäys pienentää lyhyellä tähtäimellä hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.
Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää. Ehkä se on sitä korkeampaa matematiikkaa.
En mitenkään, kun en halkoja myy. Jos myisin esim. niin, että teen kaadon ja pilkkomisen, niin hankintatyön arvo olisi viime vuotisen takasan mukaan 26.50 €/m3. Eli jos myisin 100 kiintoa halkoina hintaan 10000 €, voisin vähentää myyntihinnasta 2650 €. Lisäksi myös muut kulut sekä metsävähennyksen (max 4410€).
Löysin viimeisen Metsätalouden harjoittajan veroilmoituksen täyttöoppaan 2C. Katso sivu viisi taulukko, rivi: halot ja klapit. Ellei siitä selviä, niin ehkä pitäisi huolestua.
Hiilensidontatavoitteet eivät ainakaan tällä hetkellä vaikuta mitenkään metsänomistajiin. Koko jutustelu on hedelmätöntä ylätason vääntämistä. Puuta saa myydä ja aukkoja hakkuuttaa vapaasti, kun vain huolehtii uudistamisesta. Koirat haukkuu ja puukaravaani kulkee.
Mainitsin aiemmin, että klapien ja halkojen hankintatyön arvo on n. 27 €/m3. Siis hakatun puun kiintoa kohden.
En maininnut tarkkaa arvoa, kun se vaihtelee vuosittain. Jauhiaisen metsäverokirjasta 2017 sivulta 62 selviää 2016 verotuksessa käytettävät arvot. Halkojen ja klapien valmistuksen osalta 26.5€/m3.
Vuoden 2016 verottajan lähettämää opasta ei löytynyt, mutta vuoden 2015 oppaassa em hankintatyön arvo on 26.26 €/m3.
Muitakin arvoja voi käyttää ja ne voidaan jopa hyväksyä, jos esittää luotettava selvityksen verottajalle. Esim. jos valmistaa pieniä tikkuja vaikka tulitikkutehtaalle, niin ehkä voisi saada suurenkin hankintatyön arvon hyväksytettyä.
Tolopaisen kannattaa tutustua mainitsemiinsa taulukoihin huolella. Jos on vaikeuksia lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä, kannattaa soittaa verottajan edustajalle.
Se hyvä puoli verotettavan taitamattomuudessa on, että useinmiten siitä hyötyy verottaja eli loppupelissä me.