Etusivu › Keskustelut › MaalaisSeppo › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 3,139)
1 2 3 … 252 253 254 … 312 313 314
  • MaalaisSeppo 26.7.2017, 09:51

    Jesse kyseli, miten olen ajellut viikonloppuruuhkissa. Eipä ole niissä tarvinnut körötellä, kun muutin pääkaupunkiseudulta 80 -luvulla pois. Maalaispitäjässä ovat harvinainen ilmiö.

    Diesel ha-autojen tuotanto muka loppuisi. Jessen pitäisi kauppamiehenä tietää, että sitä tuotetaan, mitä kysytään. Dieseleiden hinta ehkä hieman nousee, jolloin kannattava ajokilometrimääräkin nousee hieman. Seuraava autonikin on diesel, jos ajomäärä pysyy nykyisessä n. 40000 km/a.

    MaalaisSeppo 25.7.2017, 13:02

    Laskelmieni mukaan 15 milj.m3/a lisähakkuut vähentävät puuston vuotuista kasvua alle 1 milj.m3/a. Eli nykytasosta 110 milj.m3/a putoisi tasolle hieman yli 109 milj.m3/a.

    Eli liikutaan metsän kasvuarvioiden virhemarginaalin sisällä. Vihervassujen lillukanvarsista on kysymys.

    MaalaisSeppo 25.7.2017, 11:16

    Höpö höpö. Jos vuosi tästä eteenpäin hakuut olisivat 85 milj. m3/a, niin vuoden päästä metsissämme olisi puuta enemmän kuin nyt. Kasvuhan on nyt 110 milj. m3/a. Luonnonpoistumakin yms huomioiden puuston määrä siis lisääntyisi. Myös Luke on tätä mieltä, vaikka julkisuuteen on vuodatettu virheellisiäkin käsityksiä.

    MaalaisSeppo 25.7.2017, 10:03

    Yritin edellä hienovaraisesti korjata Puukin käsitystä metsien hiilivarannosta. Ei metsiemme hiilivaranto pienene lisähakkuista. Varannon kasvunopeus sen sijaan hidastuu lyhyellä aikavälillä.

    MaalaisSeppo 25.7.2017, 08:36

    Itse ajelen suunnilleen nopeusrajoitusten mukaan. Moottoriteillä tulee ajettua melko vähän. Keskinopeus ajotietokoneen mukaan n. 60 km/h. Joka paikkaan olen ehtinyt ajoissa.

    MaalaisSeppo 25.7.2017, 07:30

    Ei metsien hiilivarasto pienene, vaikka hakkuita lisättäisiin esim. 15 milj. m3/a. Hiilivaraston kasvunopeus sen sijaan alenee, verrattuna siihen tilanteeseen, kun hakkuita ei lisätä, kunnes n. 20 vuoden kuluttua metsien kiihtyvä kasvu kattaa vajeen.

    Tämän, maalaisjärjellä tajuttavan ilmiön julkituontiin tarvittiin mm. Luken ”huppututkijoita”.

    Maalaisjärjellä voi arvioida, että lyhyellä aikavälillä lisähakkuut lisäävät hiilidioksidipäästöjä. Itse arvioisin vaikutuksen vastaavan ko. 20 v:n aikana keskimäärin n. 5 milj. m3/a puumäärää. Pohtimisen arvoista olisi, mitä tapahtuu 20 v jakson jälkeen. Johtaako lisähakkuut tilanteeseen, että puulla saadaan nykytilaan verrattuna enemmän korvattua fossiilisia tuotteita? Eli metsien kasvun ja puuperäisten sekä fossiiliperäisten tuotteiden yhteen laskettu hiilitase on parempi kuin ilman lisähakkuita. Uskoakseni näin on. Tätähän ympäristöihmiset pelkäävät ja sen takia on masinoitu tämä ajatus metsien vuositason hiilitaseen heikkenemisestä lyhyellä tähtäimellä. Eivät sentään ole lyhentäneet tarkastelujaksoa vajaaseen vuoteen. Kohta seuraa 9 kk:n jakso, jolloin myös metsiemme hiilivarasto alenee hakkuita vastaavasti.

    20 v:n aikana kehitys kehittyy. On mahdollista, että uusien tuotteiden ja käyttötapamuutosten ansiosta em. 20 v:n jakso lyhenee huomattavasti ja loppujen lopuksi lisähakkuut pikemminkin edistävät maailman pelastumista tuhoutumisen sijasta.

    MaalaisSeppo 24.7.2017, 19:00

    Jo maalaisjärjellä voi päätellä, että hakkuiden nopeaan lisäämiseen metsän kasvu reagoi viipeellä, jollon hiilivarannon kasvunopeus laskee. Nopeiten hiilivaranto kasvaisi lyhellä tähtäimellä, jos hakkuut lopetettaisiin.

    Tämä ei ole järkevää – miksi kasvattaa puita, jossei saa hakata.

    MaalaisSeppo 20.7.2017, 22:46

    Aika hyvin diesel on pitänyt pintansa viimeisimmässä rekisteröintitilastossa.

    MaalaisSeppo 20.7.2017, 14:34

    Harrastelijan kannattaisi tutustua paremmin parlamenttien toimintaan. Ei Suomen eduskunnan eri valiokuntiin äänestäjät valitse jäseniä. Ne valitsee kansanedustajat kekuudestaan. Sama tapa on eu:n parlamentissa. Mm Anneli Jäätteenmäki on ympäristövaliokunnan jäsen.

    MaalaisSeppo 20.7.2017, 11:26

    Kyllä hyvilläkin maapohjilla voi esim. uudistusinvestointi mennä pieleen, jos jälkihoidosta ei huolehdita. Tyypillisesti metsän kasvatuksen kannattavuuslaskelmissa oletetaan kaiken menevän putkeen.

    Omakohtaisia kokemuksia näistä kannattavuuslaskelmista on teollisuuden energian talteenottopuolelta. Analysoimme jo tehtyjen systeemien kannattavuutta mm sisäinen korko). Puolet oli kannattamattomia. Osa epäkunnossa heti alkuunsa ja osaa ei pidetty kunnossa vaikka olisi kannattanut.

    Metsäpuolella voisi myös tehdä jälkianalyysiä eri toimenpiteiden kannattavuudesta. Tässä ketjussa suometsän osalta. Kuinka on onnistuttu tai epäonnistuttu.

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 3,139)
1 2 3 … 252 253 254 … 312 313 314