Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Espanjassa oli kova buumi aurinkosähköstä. Sähkön tuotantoon sovellettiin systeemiä, jossa kuumennettiin öljytyyppistä öljyä keskittävillä aurinkopeileillä. Öljyn lämmöllä höyrystettiin vettä ja höyryllä käytettiin turbiineja.
Suomestakin toimitettiin osia ko järjestelmiin. Itsekin tein muutamia toimeksiantoja. Sitten iski lama ja homma lopahti siihen.
Eikä ole.
Jätkän linjoilla harvennusten suhteen. Päätehakkuu hieman ennen, kun metsän arvokasvu verot huomioiden alittaa pankkilainan koron. Tällä hetkellä ko raja on itselläni 3 %.
Hankaluutena itselläni on se, että päätehakkuukuvioni kasvavat yli 4 % arvokasvua. Siispä harvennuksia. Harvennuskauppojen syötiksi ja hinnan kirittäjäksi voi kannattaa laittaa joku päätehakkuukuvio, vaikka kasvaakin vielä hyvin.
Puukin kannattaa googlettaa veroasiassa sanoilla osuuskorko vero.
Kun metsää on paljon, mahdollisen tuhon merkitys alenee niin paljon, ettei vakuuttaminen kannata. Valtiohallinnon säädöksetkin ilmeisesti estävät valtion omaisuuden vakuuttamisen. Ison organisaation kannattaa kantaa riskinsä itse etenkin, jos yksittäisen riskin merkitys on suhteessa ko organisaation kokoon pieni.
Seurakunnilla on asiat korkeemmassa kädessä.
Metsäliiton jäsen olen ollut kohta 20 v. Puukauppani rajouttuu sinne yhteen pienern hankintakauppaan. Muut ovat maksaneet paremmin.
Tänne syrjäkulmalle näkyi ko uutinen. Hyvä juttu. Auton vaihto parin vuoden päästä edessä. Toivotaan, että dieselautojen kysyntä alkaa hiipumaan. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan diesel on silloin edullinen ostaa ja käyttää. Lisäksi mukava. 4-veto sokoloota voisi olla passeli.
Tuulen nutkutus ei liene ongelma kuivalla kankaalla. Märällä savimaalla kylläkin.
Eikö kuivalla kankaalla mänty sovi paremmin lyhytkiertoon kuin kuusi?
Dosentilla on oma lehmä ojassa. Järjestelmän ylösajo vaatisi mittavaa usean vuoden tutkimushanketta systeemin pohjaksi. Ehkä dosentilla on jo määrärahahakemus vetämässä ja avittaa julkisuuden kautta läpimenoa.
Järjestelmän ylläpitokulut suhteessa hyötyihin olisivat järkyttävät. Maakuntako tämänkin maksaisi? Varsinaista lisäarvoahan ei syntyisi.
Maatalouden puoleltahan on kokemuksia peltotilkkujen tarkistusmittauksista. Metsien mittausarmeijaan ei ole varaa.
Jessellä on omituiset maapohjat. Kuusi kasvaa hyvin 30 vuotta sitten iskee kuivuus ym ongelmat.
Normi kuusikko pääsee Jessen päätehakkuuvaihessa kiihtyvään arvokasvuun. Jesse haaveilee 3500 € tilistä. Normaalisti kuusikon arvokasvu on tuolloin n. 350 €/ha/a. Jessen taitaa olla pikavippilinjalla, kun 10 % korko metsän kasvussa ei riitä. Tiliväli kai on tärkeämpi kuin tilin suuruus.